Toissa vuonna tehtäessä erään pitkäaikaissäilytysjärjestelmän määrittelyjä yhdeksi lähtökohdaksi otettiin PREMIS Data Dictionary for Preservation Metadata. Järjestelmän toteutuksessa ei tietääkseni vielä ole päästy käytännön toimiin, mutta PREMIS-määrittelystä ilmestyi jo 2.0 versio. Kun vilkaisin sivua, siellä oli uutta materiaalia myös PREMIKSEN ja METSin suhteesta. METS oli toinen määrittelyssä keskeiseksi katsottu standardi.
Ehkä tämä ei tuon järjestelmän toteutukseen vaikuta paljoakaan, mene ja tiedä. Pointti on se, että sähköisen pitkäaikaissäilytyksen alueella tapahtuu koko ajan. Pelkään, ettei Suomessa riittävästi panosteta alueen opetukseen ja tutkimukseen.
Tässä mielessä olin pettynyt Opetusministeriön työryhmän taannoiseen raporttiin pitkäaikaissäilyttämisestä. Luvussa 4.4. Osaamisen ja tutkimuksen kehittäminen mainitaan “yhteistyön tiivistäminen alan tutkimus- ja opetuslaitosten kanssa”. Monikossa puhuminen kuulostaa vähän suureelliselta. Digitaaliset aineistot sivuavat eri aihepiirejä. Yksittäisiä opinnäytteitä on tullut sieltä ja täältä. Meillä kuitenkin lienee vain yksi aiheeseen enemmän keskittynyt taho, Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Raportissa mainitaan myös tutkijakouluverkosto, Memornet, jonka “tavoitteena on vahvistaa tutkijakoulutusta ja perustutkimusta muun muassa digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen alueella”. Memornetilla ei ole toistaiseksi rahoitusta ja sen tutkimusintressit tulevat todennäköisesti hajoamaan paljon. Niinpä tuo “muun muassa” on hyvin sanottu. Yksittäinen tätäkin aihetta liippaava tohtori saattaa tulla silloin tällöin, jos hyvin käy.
Kolmas raportissa esitetty keino on pitkäaikaissäilytyksen toimijoiden keskinäinen yhteistyö ja tiedonvaihto. Anteeksi vain, mutta tuo kuulostaa hieman siltä, että virkamiehet kertoilevat työn ohessa toisilleen, mitä ovat työn ohessa oppineet. Eivätkö kansalliset digitaaliset varannot ansaitse systeemaattisempaa lähestymistapaa? Vaikka tällainen tiedonvaihto olisi kuinka organisoitua ja tuloksellista, se ei vastaa kysymykseen, mistä saadaan uudet osaajat näihin laitoksiin.
PS. Kaikki varmaan muistavat ESKOn olleen Suomen ensimmäinen tietokone, “Elektroninen Sarja KOmputaattori”.