Alan yhdistysten vuosikokoukset taitavat olla ohi. Muista yhdistyksistä minulla ei ole tietoa, mutta Arkistoyhdistyksessä ja Arkistoalan ammattiyhdistyksessä puheenjohtaja vaihtui. AAY:ssä tapahtui uudistumista enemmänkin. Onnea vain uusille hallituksille ja menestystä hankkeisiin!
AAYn jäsenkyselyssä joku oli jo ennättänyt ennättänyt toivomaan kasvojen vaihtumista tiuhempaan. Se on minusta aina aiheellinen toive. Uudet henkilöt tuovat uutta tarmoa ja uusia ajatuksia. Tärkein este suuremmalle vaihtuvuudelle on kokemukseni mukaan se, ettei yhdistystoimintaan halukkaita ole helppo löytää. Vastuunsa tuntevien on vaikea jättäytyä hallituksesta syrjään, jos ei löydy ketään jatkamaan toimintaa heidän sijallaan.
Vaihtumisessa on myös puutteensa. Samalla kun uusien henkilöiden mukana voi tulla uusia ajatuksia, vanhojen mukana voi mennä vanhoja. Alan yhdistystoiminta on suhdanneherkkää, koska kaikki on kiinni pienestä joukosta. Yksittäisen aktiivin vaihtuminen voi vaikuttaa toimintaan paljonkin. Tässä tietysti toteutuu yhdistysdemokratia käytännössä. Jokainen hallitus tekee sääntöjen puitteissa niin kuin haluaa ja vastaa siitä jäsenilleen: mitäpä turhaan sitoutumaan mihinkään yhtä toimintakautta pidemmälle.
Silti kaipaisin joihinkin seikkoihin suurempaa jatkuvuutta. Meillä pitäisi olla yksi tasokas, säännöllisesti ilmestyvä kausijulkaisu. Tähän ei selvästikään ole pienillä yhdistyksillämme rahkeita — tai jatkuvaa kiinnostusta.
