Suomalaista asiakirjahallinnan tehtäväpohjaista analyysiä ja käynnissä olevaa TOJ-kehitystyötä on esitelty kansainväliselle yhteisölle äskettäin ja kertoman mukaan kollegat olivat vaikuttuneita. “Teillä ollaan todella pitkällä. Sääli, ettei kukaan tiedä siitä”, oli yksi kommentti.
On pienten maiden ongelma, että kielimuurin suojissa voidaan puuhata kaikenlaista sen saamatta huomiota. Saksalaisessa metadataselvityksessä huomasin asiakirjojen kohdalla viittauksen standardiin nimeltä “EDIAKT”. Täytyi heti ryhtyä selvittämään, mikä ihme se on. EDIAKT ja EDIAKT II paljastuivat itävaltalaiseksi määrittelyksi, jonka avulla asiakirjat, asiat ja prosessit liikkuvat viranomaisten ja kansalaisten välillä. Pakettiin kuuluu myös open source -ohjelmisto, jonka avulla kuka tahansa voi avata EDIAKT-viestin ja käsitellä sisältöä käytössään olevilla ohjelmistotyökaluilla (esim. Word tai Acrobat Reader). Vastaavat ratkaisut lienevät kiinnostavia täälläkin.
Niin.
.
..
Olen samaa asiaa usein miettinyt, että onko mahdotonta käännättää/kääntää verkkoon laitettavaa materiaali myös englanniksi? Kansainvälinen yhteistyö on hieman vaikeaa suomeksi
Suomalaiset käytänteet eivät kuitenkaan eurooppalaisessa mittapuussa todellakaan häpeä vaan aivan päinvastoin.
Lisäksi on aina vaikeaa itse kääntää tekstejä englanniksi ja tuumata mitäköhän englanninkielistä termiä tässä nyt ajetaan takaa; record keeping, record management?
Valmiit käännökset teksteistä ja etenkin termeistä helpottaisivat työpäiviä ihan silleen kivasti