Tietolähteiden kaksikkoterä

Oula Silvennoisen väitöskirja Suomen ja Saksan sodanaikaisesta on saanut paljon huomiota. Onnittelut, hieno suoritus! En ole tutkimusta lukenut, mutta viimeksi viikonlopun Helsingin Sanomissa oli aiheesta pitkä juttu. Se löytyy myös lehden verkkoversiosta nimellä Vanha kuitti valotti Suomen ja Saksan sodanaikaista yhteistyötä.
Arkistonäkökulmasta silmään tökkää se, että jos oltaisiin julkaistun materiaalin ja sen varassa, mitä jälkeenpäin on [...]

Lue kokonaan »

Maakunta-arkiston virkailijat vainoavat minua

Eilisessä Kulttuuri-Sammon julkistamistilaisuudessa nähtiin TKK:n tutkijan päällä T-paita Maakunta-arkiston virkailijat vainoavat minua. Se aiheutti hämmennystä, koska maakunta-arkistoissa on kokemukseni mukaan työssä vain hyvin mukavia ihmisiä. Paidalle keksittiin kuitenkin luonteva selitys: maakunta-arkistojen virkailijat ovat sotajalalla, koska hekin haluavat semanttisen webin palveluja. Syytä onkin, Kulttuuri-Sampo on monipuolisuudessaan varsin häkellyttävä työkalu. Käykää katsomassa!

Lue kokonaan »

Kenen kaduilla kuljet?

Kollega lähetti kuvan Ranskan kansallisarkiston läheltä:

Lähistöllä on myös “Starbucks Archives”. Minusta on jotenkin viehättävää, että suuret kulttuuri-instituutiot leimaavat tienoota noin.  Ilmeisesti kaikki tietävät ja tuntevat kansallisarkiston — tai sitten väki istuu kahvilla ja ihmettelee, miksi paikalla on tällainen nimi.

Lue kokonaan »

Pomppivat käyttäjät

Havahduin huomaamaan, että arkistojen tietojärjestelmät on suunniteltu ajatellen menneen maailman tiedonhankintaa. Siinä noudatetaan samaa mallia kuin paperiaikana: ensin selvitetään arkistonmuodostaja, sitten etsitään arkistoluettelo, tutkitaan arkiston rakennetta ja lopuksi päästään itse asiakirjoihin. Käyttäjän oletetaan tulevan järjestelmään organisaation kotisivulta suunnitellun liittymän kautta, etsivän hakusanojen avulla kiinnostavan arkiston tai arkistonmuodostajan, silmäilevän sarjoja ja lopuksi löytävän haluamansa asiakirjat.
Internet-tiedonhaku ei [...]

Lue kokonaan »

Stressitön työ

Yahoo suosittelee arkistonhoitajan uraa stressittömänä ja terveellisenä vaihtoehtona. Stressittömyys tulee siitä, että työssä voi toimia itsenäisesti ja työn sisältö on melko ennustettava. Lisäksi voi mokailla ilman, että kukaan kuolee. Asiakirjahallinnon tehtäviin kirjoittaja ei ota kantaa.

Lue kokonaan »

Sinustako “kamisti”? (100. blogikirjoitus)

Luettavana on kirja, jossa visioidaan informaatioalan tulevaisuutta. Yksi kirjoittajista on sitä mieltä (jos ymmärrän hänet oikein), että kirjastot muuttuvat eräänlaisiksi arkistoiksi. Niillä ei ole enää roolia ensisijaisesti tiedontarjoajina, koska tietoverkoissa tieto saadaan suoraan tuottajilta. Myöskin rooli “kytkentäkeskuksena”, jonka kautta käyttäjät pääsevät eri lähteisiin, vähenee. Hakukoneet ja internet-palveluiden tarjoajat huolehtivat parhaiten tiedonhausta. Niinpä kirjastoille jää arkistojen [...]

Lue kokonaan »

Inkeriläisistä lukemassa

Kyllä yksityisarkistot ovat hieno asia! Olen takavuosina kirjoittanut varmaan satoja todistuksia Inkerin kirkonkirjoista ja jatkosodan aikaisesta Inkerin siirtoväen kortistosta. Silti Inkeriläisiä siirtämässä. Jussi ja Liisa Tenkun päiväkirjat 1943-1944 (Helsinki 2008) avaa aivan eri tavalla sen, millaista elämä saksalaisten miehittämässä Inkerissä tuolloin oli. Kirja on kauniisti kirjoitettu ja siinä on vieläpä valokuvia Inkeristä tuolta ajalta.
Ilman yksityisarkistoja [...]

Lue kokonaan »

Asiakirjoja hallituksen ullakolta

Yhdysvaltain liittovaltion julkisia asiakirjoja on koottu www.governmentattic.org -sivustoon, jonka tunnuslause on “tonkimassa hallituksen ullakolla”. Kuvauksen mukaan tarjolla on “kiehtovia historiallisia asiakirjoja, raportteja uutisoiduista tapahtumista, erikoisia ja hupaisia sattumia sekä hallituksen mokia”. Onko tämä tulevaisuutta meilläkin? Sivustolla voi kukin testata, kuinka paljon asiakirjat vailla arkistollista yhteyttä ja kuvausta syntykontekstista menettävät käyttökelpoisuudestaan.

Lue kokonaan »

Asiakirjojen tutkimuksesta

Keskiaika-blogissa kirjoitetaan diplomatiikasta ja asiakirjojen tutkimuksesta.  Kirjoittaja lupaa jatkaa myöhemminkin samasta teemasta. Hän toteaa, että “kaavamaisetkin ilmaisut, asiakirjojen yleiset toistuvat osat, voivat kertoa historiantutkimuksen kannalta kiinnostavia asioita menneisyyden yhteiskunnasta ja kulttuurista.”
Kuinka ollakaan, viikolla kollega tarjosi yhdeksi gradun aiheeksi järjestöjen pöytäkirjoja: joku voisi tutkia  pöytäkirjakulttuurin muutosta tai sitä, miten suomenruotsalainen ja suomenkielinen (järjestö?)kulttuuri eroavat toisistaan pöytäkirjojen [...]

Lue kokonaan »

Oikeaa verkostoitumista

Ammatilliset yhdistykset käyttävät paljon paukkuja ihmisten “verkostoitumiseen”. Ensi viikollakin on arkistoyhdistyksen retki Pernajaan. Rohkenen epäillä, että uusien kontaktien solmimisessa on aikoja sitten saavutettu kyllääntymispiste. Yhdistyksen syysseminaaria lukuunottamatta mukana on aina suurin piirtein sama porukka. Kun ammattiyhdistyksen pikkujouluissa nähtiin taannoin uusi kasvo, se aiheutti suorastaan tavatonta hämmennystä. Tapaus palaa keskusteluihin vieläkin – tosin vain siksi, että [...]

Lue kokonaan »