Asiakirjoja pyhä- ja arkitoimista

Luen tutkielmaa, jossa kirjoittaja toteaa asiakirjan käsitteen olevan arvolatautunut: asiakirjan ja asiakirjallisen tiedon määritelmät asettavat vaatimuksia niin asiakirjojen hallinnalle kuin koko asiakirjallisuuden käsitteen käytölle.  Sitä vastoin dokumenttienhallinnan viitekehys tarjoaa ikään kuin neutraalimman näkökulman arkisto- ja asiakirjahallinnolle keskeisiin ilmiöihin. Erilaisten informaatiosisällön kantajien (dokumenttien) hallintaa voidaan tarkastella ilman asiakirjahallinnolle tyypillistä käsitteistöä ja välineistöä, varsinkin kun ne tässä [...]

Lue kokonaan »

Heikkoja signaaleja

Asiakirjahallinnon tulevaisuudesta organisaatioissa ollaan huolissaan. Huolestuneita puheenvuoroja nimittäin kuulee, satunnaisesti ja yksityisesti. En osaa sanoa, onko huolessa mitään perää. Eri ihmiset tuntuvat olevan huolissaan eri asioista, eivätkä huolenaiheet ole kovin selkeitä. Niinpä on vaikea sanoa muuta varmaa kuin että huolta on—jonkin verran, jossakin, jostakin syystä tai syyttä.
Tämä ei näytä rajoittuvan Suomeen. Kollega lähetti artikkelin brittiläisestä [...]

Lue kokonaan »

Humanistit eivät ole helppo kohde tietotekniikalle

Humanisteilla on huono maine tietotekniikan käyttäjinä. He eivät tunne uusia palveluja, pelkäävät uutta teknologiaa, eivät tiedä mitä haluavat ja vastustavat kehitystä. Claire Warwick Lontoon yliopistosta (University College of London) totesi Memornetin kesäkoulussa Tampereella, ettei tämä pidä paikkaansa.  Humanistit hyödyntävät hyvinkin epäintuitiivisia ja vaikeakäyttöisiä välineitä, jos ne vain tuntuvat heistä luotettavilta ja tärkeiltä.
Samalla on Warwickin mukaan [...]

Lue kokonaan »

Julkisen vallan toiminnan todennettavuus

Kiinnittäkääpä huomiota siihen, miten merkittävä rooli esim. vaalirahajupakassa tai Destian tapauksessa on asiakirjoilla. En tiedä, missä määrin julkisuuteen tulleet dokumentit ovat osa “virallista” arkistoa, mutta sama se: asiakirjoja ne silti ovat, niin lainsäädännön kuin asiakirjahallinnonkin silmissä. Meillä ei suhtauduta valtiovaltaan ja hallintoon yhtä epäluuloisesti kuin joissakin muissa maissa, mutta  asiakirjoilla on silti täälläkin sama rooli.  [...]

Lue kokonaan »

Kommentin kommentti

Uudessa Failissa oli vastaus kritiikkiin, jota esitimme Sähke2-määräyksestä. Keskustelua voisi jatkaa, mutta vaikka tunnenkin kiusausta tarttua joihinkin ajatuksiin, lisäargumentointi tuskin johtaisi mihinkään. Hyvä, että eri näkökulmia tuodaan esille.
Vastineessa oli se painava pointti, ettei arkistolaitoksella ole toimivaltaa Sähke2:sta puuttuvilla alueilla. Näinhän se on. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat asiakirjahallinnan kannalta merkityksettömiä tai että [...]

Lue kokonaan »

Asiakirjahallinta ja innovaatiot

Googlen mukaan sana ”innovaatio” esiintyy netissä 169 000 kertaa.  Kolmessakymmenessä viidessä dokumentissa se on yhdessä ”arkistoalan” ja 347:ssä ”asiakirjahallinnon” kanssa. Se ei ole paljon. Kuitenkin innovaatioita tarvitaan myös asiakirjahallinnassa.
Tuottavuus kasvaa, kun samalla työpanoksella saadaan enemmän aikaan. Jos näin ei ole käynyt, se ei kuitenkaan pelasta leikkauksilta. Ns. tuottavuusohjelmat vievät resursseja sieltäkin, missä kehitystä ei ole tapahtunut.  [...]

Lue kokonaan »

Korhoselle muita töitä

Perjantain Hesarissa kirjoitettiin näin:  “Vanhanen ei voi Korhosta erottaa, mutta poliitikassa puheenjohtajan osoittama suora epäluottamus johtaisi käytännössä puoluesihteerin lähtöön. Vanhanen voisi osoittaa puoluesihteerin tehtäväksi vaikka arkistonhoidon, jos haluaisi.”
Toivottavasti ei halua. Sanon tämän vakavasti. Maallikon päästämisestä mellastamaan arkistoon tulee usein ikävää jälkeää. Menee vielä imagon lisäksi muisti puolueelta tärviölle.
Yliopiston henkilökuntalehdessä eläköityvä professori ilmaisi aikeensa ryhtyä eläkkeellä [...]

Lue kokonaan »

Uusi tapa muistiintaa

En keksi juuri nyt parempaa käännöstä termille memorialization kuin “muistiintaminen”. Eric Ketelaar kirjoittaa eräässä artikkelissa siitä, miten se pakottaa vaihtamaan ns. arkistotieteen paradigmaa samalla tavalla kuin asiakirjojen fyysisen muodon katoaminenkin. Ketelaarin mielestä yhteiskunta muistiintaa asioita eri tavalla, koska muistiinpalauttaminen ei enää rajoitu omaan kokemukseen. Hän antaa tästä tällaisen esimerkin: kollega pyysi Ketelaaria suosittelemaan hyvää kirjaa [...]

Lue kokonaan »

Henkilökohtainen merkitys

Eilen illalla radiossa oli keskusteluohjelma naisista sodassa. Eräs mies kertoi puhuttelevan tarinan. Vanhemmat olivat tavanneet talvisodan aikana ja eronneet pian sotien jälkeen. Äidin kertoman mukaan isä oli täysin mitätön mies, hulttio, joka sodassa oli ollut sanitäärinä jossain rintaman takana. Niinpä lapset eivät halunneet pitää tähän mitään yhteyttä. Isän sotilaskantakortista Sota-arkistossa soittajalle oli yllättäen paljastunut, että [...]

Lue kokonaan »

Lama ja arkistot

Kuvittelin, että arkistojen käyttäjämäärät ovat laskussa. Paneutuminen tilastoihin paljasti, että se on enintään osatotuus. Käyttäjämäärät ovat laskeneet viime vuosina, mutta pidemmällä aikavälillä asia on monimutkaisempi. Allaoleva kaavio perustuu arkistolaitoksen toimintakertomuksiin ja kuvaa tutkijakäyntien, aineistomäärien ja tilattujen asiakirjojen määrän kehitystä vuodesta 1989, jota on käytetty vertailuvuotena.

Aineistomäärä kipuaa melko tasaisesti ylöspäin, mutta käyttäjämäärän kehitys on yllättävämpi. Hyppäys [...]

Lue kokonaan »