Archive

Archive for maaliskuu 2007

Digitaalinen musta aukko

sunnuntai 25.3.2007 1 kommentti

Jonas Palm Ruotsin Kansallisarkistosta on julkaissut selvityksen sähköisen säilyttämisen kustannuksista. Sen tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa. Lyhyesti sanoen sähköinen säilyttäminen on raportin mukaan kallista. COM-tulosteeseen verrattuna hinta saattaa olla 70-kertainen ja paperiinkin verrattuna jopa seitsenkertainen (kaavio alla).

palmin-kustannuskaavio.jpg

Palm ei ole yksin laskelmiensa kanssa. Selvityksistä voi vetää seuraavia yleisiä johtopäätöksiä:

  • Tallennusvälineiden hinta ei ole tärkeä kokonaishintaa laskettaessa
  • Kapasiteetin kasvaessa säilytys halpenee lyhyellä, ehkä viiden vuoden aikavälillä, jolla aineiston käytettävyyden eteen ei tarvitse tehdä mitään
  • Säilyttämisen henkilöstökulut ovat merkittävä tekijä. Ruotsalaisarvion mukaan ne ovat 39 % kokonaiskustannuksista ja osuus kasvaa ajan myötä: tila-, henkilöstö- ja tukikustannukset ovat 30 vuoden kuluttua 12-kertaiset laitteistokuluihin nähden
  • Kustannuksia lisää aineiston määrä, käyttötiheys ja säilyttäjän tarjoama palvelutaso

Tulosten perusteella ei voi päätellä, etteikö sähköinen säilyttäminen voi olla järkevää. Kysymys on monimutkaisesta yhtälöstä, jossa painaa muukin kuin säilyttämisen hinta. Mitä yhteiskunta saa panostaessaan digitaalisuuteen? Mitä hyötyvät viranomaiset, muut aineistojen tuottajat ja käyttäjät? Mihin sähköisen säilyttämisen kustannuksia vertaillaan?

Kustannusten lopullista määräytymistä ei ole helppo arvioida. Suomalaiset kansalliset säilytyshankkeet näyttäisivät ensi näkemällä kuuluvan kalleimpaan ryhmään: aineistoa on paljon, sitä käytetään aktiivisesti ja lisäksi pyritään korkeaan palvelutasoon. Jos petatavu tallennettua dataa tällä hetkellä vaatii 1000 hallinnoijaa, kuten Jim Gray Microsoftin tutkimuskeskuksesta ohimennen haastattelussa toteaa, on helppo ymmärtää, että kustannusrakenteesta tulee mielenkiintoinen. Olennaista on, missä määrin prosesseja pystytään säilytysratkaisuissa automatisoimaan. Jos työmääräarvio on tehty tekniseltä taustaltaan vaihtelevan, yhdenmukaistamista vaativan, kuvailemattoman, seulomattoman ja vailla metadataa olevan aineiston pohjalta, se ei välttämättä anna oikeaa kuvaa työmäärästä uusissa säilytysratkaisuissa. Mutta näitä ei Graykään edes ota huomioon.

Palmin viesti on, että siirtyminen sähköiseen säilytykseen vaatii sitoutumista resursointiin. Muuten alkuvaiheen panostuksessa kirkkaalla liekillä palaneesta sähköisestä tietovarannosta tulee resurssien romahtaessa digitaalinen musta aukko, josta ei saada enää mitään ulos. Tästä Palmin raportin nimi: The Digital Black Hole.

Kategoriat:Sähköiset

Hyvä arkisto on kadonnut arkisto

perjantai 2.3.2007 Jätä kommentti

Jokin aika sitten luin Medvedevin veljesten (Roy ja Zhores) kirjan The Unknown Stalin. Se koostuu erillisistä, jollain tavoin Stalinia käsittelevistä luvuista. Ammattihistorioitsijoiden kynänjäljen erottaa heti. Esimerkiksi Stalinin kuolemaan liittyvien tapahtumien analyysi on perusteluiltaan ja analyysiltään jotain muuta kuin populaariteosten vihjailut.

Tässä yhteydessä mielenkiintoinen on kuitenkin Stalinin arkistoa käsittelevä luku. Toisin kuin Hrushtshev – jolla vain pari luokkaa kansakoulua käyneenä oli vaikeuksia kirjoittaa muodollisesti hyvää venäjää – Stalin oli ahkera lukija ja kirjoittaja, joka koko ikänsä kävi kirjeenvaihtoa ja kommentoi reunamerkinnöin lukemiaan teoksia. Juuri mitään tästä ei ole jäljellä. Niin arkisto kuin kirjasto on lähes kokonaan tuhottu.

Minut yllätti Medvedevien suhtautuminen tähän. Historioitsijoina he toki ovat pahoillaan ainutlaatuisen lähdeaineiston katoamisesta ja siitä, että niin paljon jää selittämättä ja ymmärtämättä. Silti tuho oli heidän mielestään loppujen lopuksi kansakunnalle hyväksi. Leninin kirjallinen jäämistö muodosti pyhäinjäännöksen, johon vetoamalla neuvostovaltiossa voitiin oikeuttaa monia asioita. Jos Stalinin arkisto olisi ollut olemassa, sen kanssa olisi menetelty samoin. Sitä olisi käytetty esim. Stalinin maineen palauttamiseen Hrushtshevin kauden jälkeen. Kun tämä ei ollut mahdollista, yhteiskunnan destalinisointi edistyi nopeammin.

Kategoriat:Arkistohistoria