Etusivu > Arvonmääritys, Sähköiset > Vähentääkö internet arkistojen merkitystä?

Vähentääkö internet arkistojen merkitystä?

Viime vuoden lopulla tein joitain blogimerkintöjä sähköisten arkistojen yksipuolisuudesta verrattuna paperiarkistoihin. Tutkimusta ei liene, joten opponoin itseäni: mitä välii? Oletetaanpa, että itse viranomaistoiminta tulee joka suhteessa riittävästi dokumentoitua sähköisten asiakirjojen kautta. Tarvitaanko muuta? Pitäisikö arkistojen tehdä muutakin?

Aikaisemmin vastaus olisi ehdottomasti ollut ”kyllä”: arkistoilla on rooli, joka menee tämän yli. Nyt vastaus on edelleen myönteinen, muttei samalla tavoin selvä. Se johtuu internetistä.

Jos yksinkertaistetaan, kirjastot pitävät huolta julkaistusta materiaalista ja arkistot muusta. Julkaistun materiaalin alue on internetin myötä radikaalisti laajentunut. Erilaiset harrastuspiirit, vähemmistöt, yhdistykset yms. pitävät yllä nettisivuja. Pöytälaatikkoon jääneet ajatukset julkaistaan vuodatuksina blogeissa. Mitä erilaisimmat ihmisten kokemukset ja kiinnostuksen alueet näkyvät keskustelupalstoilla. On siis yhä enemmän aikaisemmin yksityisiksi jääneitä asioita ja ilmiöitä, joista kirjastojen säilyttäessä internetsivuja saa tietoa ilman arkistojakin.

Tämä varmasti näkyy ennen pitkää arkistojen tutkimuskäytössä, mutta on vaikea arvioida, kuinka suuresta muutoksesta on kysymys. Pitäisikö siitä seurata muutoksia arvonmääritykseen ja seulontastrategioihin? Suuret ajatukset ovat ajalta ennen internetiä eikä uudelleenarviointeja ole tehty.

Mainokset
  1. tiistai 8.1.2008 11:12

    En usko, että arkistojen kannattaa pelätä ainakaan aineistojensa tai merkityksensä hupenemista.

    Julkisesti saatavilla olevan aineiston määrä toki kasvaa, ja Internetin kautta tulee tarjolle paljon sellaistakin viranomaistoimintaan liittyvää materiaalia, joka aiemmin pysyi visusti viraston seinien sisällä.

    Toisaalta organisaatiot ja niiden työntekijät tuottavat yhä runsaasti (kenties jopa aiempaa enemmän?) myös sellaista materiaalia joka ei tule ainakaan vapaasti verkkoon saataville. Esim. yritysten ulkoinen verkkoviestintä keskittyy yleensä lähinnä positiivisten mielikuvien luomiseen, ja julkisia vuosikertomuksia ja talouslukuja syvemmälle menevän kuvan luominen organisaation toiminnasta edellyttää varmasti edelleen perehtymistä myös julkaisemattomaan materiaaliin.

    Nettipäiväkirjojen ja keskustelupalstojen yleistymisestä huolimatta ylivoimaisesti suurin osa myös henkilöiden välisestä kommunikaatiosta tapahtuu tulevaisuudessakin julkisuuden ulkopuolella.

    Lisäksi on hyvä huomata, että kirjastotkin joutuvat varmasti vielä pohtimaan moneen kertaan rooliaan julkaistun aineiston tallentajina ja säilyttäjinä. Mikä oikeastaan on ”julkaisun” tai ”julkaistun aineiston” määritelmä Internet-aikakaudella? Perinteisiä paperimuotoisia kirjoja ja lehtiä muistuttavien aineistojen lisäksi verkossa on tarjolla mitä ihmeellisimpiä keskustelupalstoja, henkilökohtaisia päiväkirjoja, pelejä, videoita, uutissyötteitä, linkkilistoja, jne. jne., ja tulevaisuudessa varmasti paljon sellaistakin materiaalia, jota emme vielä pysty edes kuvittelemaan. Käytännössä ”kaiken” verkossa saatavilla olevan aineiston täydellisen kattava tallentaminen (pysyvästä säilyttämisestä puhumattakaan) on tietysti mahdoton tehtävä.

    Vuoden alussa voimaan tullut uusi vapaakappalelaki antaa verkkoaineistojen tallentamisen Kansalliskirjaston tehtäväksi. Kirjastolle jää kuitenkin varsin laajat valtuudet määritellä miten aineistojen keruu toteutetaan ja millaisia aineistoja kerätään. Keräämisen käytännöt ja mahdolliset rajanvedot vakiintuvat varmasti vähitellen.

    On joka tapauksessa selvää, ettei verkkoaineiston tallennus rajoitu pelkästään ”perinteiseen” kirjastoaineistoon (esim. julkaisut joilla on ISBN). Verkkoaineistoa tallennetaan myös haravoimalla (vrt. Internet Archive, ks. http://www.archive.org), jolloin mukaan tulee väistämättä hyvin monenlaista materiaalia. Täydelliseen kattavuuteen ei kuitenkaan tälläkään keinoin voi päästä, ja uskon, että tulevaisuudessa joudutaan vielä pohtimaan paljonkin sitä, miten erilaisia aineistoja kannattaa priorisoida ja miten vastuuta niiden tallentamisesta ja säilyttämisestä on järkevää jakaa eri muistiorganisaatioiden kesken.

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: