Etusivu > Sekalaista > Lama ja arkistot

Lama ja arkistot

Kuvittelin, että arkistojen käyttäjämäärät ovat laskussa. Paneutuminen tilastoihin paljasti, että se on enintään osatotuus. Käyttäjämäärät ovat laskeneet viime vuosina, mutta pidemmällä aikavälillä asia on monimutkaisempi. Allaoleva kaavio perustuu arkistolaitoksen toimintakertomuksiin ja kuvaa tutkijakäyntien, aineistomäärien ja tilattujen asiakirjojen määrän kehitystä vuodesta 1989, jota on käytetty vertailuvuotena.

Tilasto

Aineistomäärä kipuaa melko tasaisesti ylöspäin, mutta käyttäjämäärän kehitys on yllättävämpi. Hyppäys tapahtuu 1990-luvun alussa. Toimintakertomuksissa arvellaan syyksi (1993) heikentynyttä työllisyyttä, joka on kasvattanut opiskelijoiden, jatkotutkintoa suorittavien sekä harrastajatutkijoiden määrää, (1995) uudempien kirkonkirjamikrofilmien laajamittaista kopiointia arkistolaitoksen eri yksiköille ja yliopistojen uusia tutkimusprojekteja sekä (1996) EK-VALPOn arkiston avautumisen tuomaa julkisuutta.

Nyt ollaan hiljalleen palaamassa käyttäjämäärissä vuoden 1989 tasolle.  Jos arvelut syistä pitävät paikkansa, nykylama voisi tietää uutta buumia arkistoissa. Toisaalta sukututkijoiden verkkopalvelut ovat tällä välin huomattavasti parantuneet. Alkuperäisten asiakirjojen äärelle matkannee yhä harvempi.

Olisi mielenkiintoista saada lukuja digiarkiston käytöstä. Kun verkkopalvelut eivät näy julkisissa tilastoissa, yhä suurempia asiakirjamääriä näyttää käyttävän yhä pienempi joukko.  Ei ole hyvä, jos edes näyttää tältä. Olisi tietysti naivia kuvitella, että arkistot voisivat joskus olla kautta Suomen kahvipöytäkeskustelujen vakioaihe. Silti pitäisi pyrkiä siihen, että suomalaiset laajalti hyödyntäisivät arkistoja. Tulosmittauksen aikana vähän käytetty palvelu näyttää herkästi tarpeettomalta.

Valitettavasti minulla ei ole täydellistä sarjaa toimintakertomuksia. Siksi pysyväksi jäänyt pudotus tutkijasaliin toimitetuissa asiakirjoissa v. 1992 jää selittämättä. Luultavasti syynä on paljon käytettyjen asiakirjojen tuleminen mikrofilmattuina itsepalvelun piiriin. Jos jollakulla sattuu olemaan hyllyssään tarpeettomia toimintakertomuksia vuosilta 1993, 1998 tai ajalta ennen vuotta 1990, otan mielelläni vastaan.

Mainokset
Kategoriat:Sekalaista
  1. JH
    perjantai 10.4.2009 8:35

    Analyysi on mielenkiintoinen. Kasvattaako taloudellinen taantuma asiakasmääriä, tätä on mielenkiintoista seurata. Tosin aukioloaikojen supistaminen voi leikata suurimpia huippuja.

    Kävijämäärien lasku on kuitenkin ongelma, joka ei kosketa pelkästään arkistolaitosta. Pikemminkin ongelma on yhteinen koko alallemme. Kyse on – ei enempää tai vähempää – koko alamme tulevaisuudesta. Jos arkistoihin ei saada kasvatettuja uusia asiakkaita ja jos ns. suuri yleisö ei saada kiinnostumaan arkistoista, voi putiikin pistää kiinni kokonaan. Tai ainakin pitää avoinna vain talvikaudella joka toinen keskiviikko.

    Onko tulevaisuutemme kuva se, että arkistot näivettyvät hiljaa pois? Tekeekö alamme ylin viranomainen karhunpalveluksen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattikunnalle tukehduttamalla alamme yhteiskunnan marginaaliin?

    Tämä on inhorealistinen, kärjistetty ja pessimistinen tulkinta, mutta se on mielestäni myös vakavasti otettava uhkakuva, jota vastaan on taisteltava. Ei pidä antaa itse aiheutettua mahdollisuutta ekonomisteille lopettaa palvelut kokonaan. Siispä suunnittelemaan offensiivia (arkistolaitoshan uusii parhaillaan strategiaansa) uusien asiakkaiden kalastamiseksi!

  2. perjantai 10.4.2009 8:44

    Kehitystä ja sen syitä voisi joku selvittää pidemmällä aikavälillä tehden vertailuja esim. valtionapua saaviin yksityisiin keskusarkistoihin tai pohjoismaisiin arkistolaitoksiin. Harmi vaan, että Nordisk Arkivnyt, josta saisi helposti pohjoismaista vertailutietoa, ei leviä kovin laajalle.

    Tänään on muuten Helsingin Sanomien yleisönosastossa pääjohtaja Nuortevan vastaus kirjoitukseen aukioloaikojen lyhentämisestä. Hän mm. toteaa näin:

    ”Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen käyttö on muihin Pohjoismaihin verrattuna erittäin vilkasta. Vuosittaisia tutkijakäyntejä on on yli 65 000. Se on kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Norjassa tai Tanskassa, vaikka ne ovat kuitenkin Suomea paremmin resurssoituja. Ruotsi on yli voimaisesti suurin sekä käyttäjämääriltään että voimavaroiltaan.

    Suomessa arkistojen kävijämäärä on 2000-luvulla tuntuvasti vähentynyt. Tämä johtuu ennen muuta tarjolla olevien sähköisten verkkoaineistojen lisääntymisestä. Sähköisten aineistojen parantunut saatavuus on vaikuttanut laskevasti ennen muuta sukututkijoiden käynteihin. Yliopistotutkijoiden määrä sen sijaan on pysynyt ennallaan, tilattujen aineistojen määrä on jopa noussut.”

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: