Etusivu > Arkistohistoria > Tunnettuja arkistonhoitajia II

Tunnettuja arkistonhoitajia II

Wikipedia luonnehtii Gottfried Wilhelm Leibnizia (1646–1716) ”saksalaiseksi filosofiksi, luonnontieteilijäksi, diplomaatiksi, matemaatikoksi, oikeus- ja valtiotieteilijäksi, historiantutkijaksi, kielitieteilijäksi, kirjastonhoitajaksi ja yleisneroksi”. Yleisnerona Leibniz oli myös arkistonhoitaja ja — nykytermein sanottuna — asiakirjahallinnon teoreetikko.  Työssään Braunschweigin herttuan hovineuvonantajana Leibniz kirjoitti hallinnon uudistamisesta ja arkistoista; siis teemoista, joilla oli läheinen yhteys. Hänen kirjoituksiaan ovat mm. ”Arkiston hyödyllisyydestä” (Von nüzlicher Einrichtung eines Archivi), ”Ehdotus hallinnon organisoimiseksi” (Entwurf gewisser Staatstafeln) ja ”Kirjaamon perustamisesta” (Von der Bestellung eines Registratur-Amtes”). Leibnizin määritelmä arkistosta ei tunnu tänäänkään kovin oudolta: ”Arkisto on paikka, jonne hallinnolle tärkeät dokumentit kokonaisuudessaan talletetaan, jotta niitä voidaan käyttää tarvittaessa tietoja sekä luotettavana todisteena oikeudessa.”

Mainokset
Kategoriat:Arkistohistoria
  1. Ei kommentteja.
  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: