Arkisto

Artikkelit ajalta syyskuu 2009

Ensimmäinen järjestelmä on saanut MoReq2 -sertifioinnin

tiistai 15.9.2009 Jätä kommentti

DLM-Forumin uutiset kertovat, että ensimmäinen järjestelmä on läpäissyt MoReq2-sertifiointiprosessin. Kyseessä on itävaltalaisen Fabasoftin tuote. Samalla ilmoitettiin, että DLM-Forumin kotisivu on vaihtanut uuteen osoitteeseen. Seuraava members only -kokous on Ruotsin Härnosandissa, marraskuussa.

Mainokset
Aiheet:Ajankohtaista

Arkistot 2.0

lauantai 5.9.2009 Jätä kommentti

Adrianessa on Joy Palmerin kirjoitus Archives 2.0: If We Build It, Will They Come? ”Arkistot 2.0” on Palmerin mukaan enemmän mielentila kuin tekniikkaa. Kyse on kyllä Web 2.0 teknologioiden yhdistämisestä luetteloihin ja hakemistoihin ja informaation jakelusta eri kanavia pitkin, mutta ennen kaikkea se on uudenlaista asennoitumista, jossa keskeisiä ovat avoimuus, yhteistyö ja jakaminen.  Arkistot 2.0 on luetteloinnin ja arkistojen käytön demokratisointia: käyttäjien hyväksymistä tasa-arvoisiksi tiedontuottajiksi arkistoammattilaisten kanssa.

Esimerkkinä Arkistot 2.0:sta Palmer mainitsee Polar Bear Expedition Digital Collections -sivuston, jolla rekisteröityneet käyttäjät voivat kommentoida ja täydentää kokoelman ja arkistoyksiköiden kuvailutietoja.  Sivustossa on myös ”käyttäjät, jotka katsoivat tätä, klikkasivat myös…” -linkkejä. Suomalaisia sivusto saattaa kiinnostaa muutenkin, koska se sisältää materiaalia amerikkalaisten osallistumisesta Venäjän sisällissotaan 1918–1919 Arkangelin alueella.  Toinen esimerkki on brittien kansallisarkiston Wiki Your Archives.

Palmer näkee Arkistot 2.0  -muutoksessa ainakin kaksi vaikeutta. Ensiksikin se vaatii arkistoauktoriteettin ja käyttäjien välisen kuilun ylittämistä, mikä edellyttää arkistoilta asennemuutosta ja riskinottoa. Sopivalla markkinoinnilla käyttäjät kyllä tulevat mukaan palvelun ollessa valmis, jos kynnys osallistumiseen on riittävän matala, palvelu on helppokäyttöinen ja käyttäjä kokee osallistumisen mielekkääksi. Toinen ongelma on, miten perinteinen arkistojen kuvailu ja luettelointi on yhdistettävissä tähän uudenlaiseen vuorovaikutukseen.

Aiheet:Web2.0

Humanistit eivät ole helppo kohde tietotekniikalle

Humanisteilla on huono maine tietotekniikan käyttäjinä. He eivät tunne uusia palveluja, pelkäävät uutta teknologiaa, eivät tiedä mitä haluavat ja vastustavat kehitystä. Claire Warwick Lontoon yliopistosta (University College of London) totesi Memornetin kesäkoulussa Tampereella, ettei tämä pidä paikkaansa.  Humanistit hyödyntävät hyvinkin epäintuitiivisia ja vaikeakäyttöisiä välineitä, jos ne vain tuntuvat heistä luotettavilta ja tärkeiltä.

Claire Warwick

Claire Warwick

Samalla on Warwickin mukaan totta, että humanistien tarpeita on vaikea tyydyttää. Humanistit käyttävät hyvin vanhojakin lähteitä, joten pelkästään nettiportaali uusimpiin e-julkaisuihin viideltä viimeiseltä vuodelta ei riitä. Koska tutkijoita palkitaan omaperäisyydestä, joukkopaine samanlaisten välineiden käyttämiseen puuttuu. Teknologiaa ei hyödynnetä sen itsensä vuoksi. Warwickin totesi tutkijoiden etsivän uusia näkökulmia, mikä sopii huonosti tietokoneiden binäärimaailmaan. Tietoteknisesti kuvattuna valokuva joko esittää jotain tai ei esitä, mutta humanisteja kiinnostaa kuvan mahdollinen uusi tulkinta,  ei tällainen valmis kategorisointi.

Warwick puhui myös digitaalisten lähteiden käytöstä. Tietotekniikka tukee hyvin ”täsmälukemista” (ergative reading), jossa etsitään tai kerätään tietoja. Siitä on vähemmän iloa ”kompleksisessa” (complex) lukemisessa; lukemisessa huvin vuoksi; lukemisessa, jossa tekstit ovat vaikeatulkintaisia ja täynnä metaforia; lukemisessa, joka kestää kauan ja ulottuu pitkälle ajanjaksolle. Ei ole helppo suunnitella digitaalisia ympäristöjä tällaista lukemista varten.

Warwick piti lukemista mielenkiintoisena tutkimuskohteena, jota on tarkasteltu tiedonhankintaa ja -käyttöä vähemmän. Lukemiseen liittyy paljon myös tunneaspekteja, mikä näkyy tavassa, jolla tutkijat kuvaavat lukemista ja lukemistilannetta nautintona tai ilona. Vaikka alkuperäisten dokumenttien käsittely voi jo sinänsä olla tutkijoille suuri kokemus, heidän suhteensa erilaisiin tietolähteisiin on monimutkaisempi kuin ”alkuperäinen hyvä, digikopio paha”.

Memornetin kesäkoulussa puhuttiin myös eri muistitieteiden yhteyksistä ja käytiin läpi jatko-opiskelijoiden tutkimussuunnitelmia. Museologiassa on vahvasti suuntauduttu sen tutkimukseen, miten kulttuuriperintö tulee esimerkiksi museoammattilaisten valikoimaksi ja tulkitsemaksi. Tämä oli mielenkiintoista havaita, koska se poikkeaa hallitsevasta arkistoparadigmasta, jossa menneisyydestä säilyy ”autenttisia”, ”eheitä” ja ”luotettavia” asiakirjoja ilman arkistoammattilaisen vaikutusta.

Aiheet:Sekalaista