Etusivu > Sähköiset > Ristiriitoja

Ristiriitoja

Silmäilin läpi teoksen Julkinen data. Johdatus tietovarantojen avaamiseen. Siinä oli linkkejä joihinkin mielenkiintoisiin palveluihin, kuten www.asialista.fi, joka tosin on vielä työn alla.

Mukava saada näin ajantasainen katsaus tärkeään aiheeseen.  En kuitenkaan voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, ettei muistiorganisaatioiden hallussa olevia tietovarantoja kovin paljon huomioida. Lisäksi, vaikka julkinen data on asiakirjahallinnon toimintakenttää, asiakirjahallintoa ei mainita kertaakaan. ”Arkistointi” vilahtaa tekstissä muutaman kerran. Tässä on aikamoinen ristiriita, jos vertaa sitä rooliin, joka arkistotoimella ISO-standardien ja suomalaisten määräysten mukaan tulisi olla.

Australialainen raportti, jossa puhutaan myös julkisten tietovarantojen avaamisesta ja Hallinto 2.0:sta, huomioi asiakirjahallinnan paremmin. Julkaisujen tausta on tosin erilainen, joten vertaus voi olla epäreilu.

Eräs alan ammattilainen kertoi pari päivää sitten tilanteesta työpaikallaan. Toimintakulttuuri on muuttunut. Alan ammattilainen ei saa asioita läpi eikä edes vetoaminen arkistolakiin tuota tulosta.

Kuinka tavallista tämä on? Vaikea sanoa, kun siitä ei voi puhua: kuka haluaa paljastaa julkisesti, ettei hänen virastossaan välitetä laista? Se, ettei työyhteisössä pysty vaikuttamaan, voi tuntua henkilökohtaiselta epäonnistumiselta. Siitäkään tuskin halutaan kertoa kaikille. Syyn selvittäminen olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Vaikenemisen laki pitäisi jollain tavoin saada murrettua, koska siitä kärsivät kaikki. Piilossa olevia ongelmia ei kukaan huomaa eikä niiden ratkaisuun saa resursseja. Ratkaisut eivät palvele, jos ne eivät perustu todellisiin tarpeisiin – ja miten tunnistaa tarpeet ilman avointa keskustelua?  Pahimmassa tapauksessa päädytään kehittelemään käyttökelvottomia ratkaisuja olemattomiin ongelmiin.

Yksi mahdollinen keino voisi olla anonyymin nettifoorumin perustaminen ammattilaisten väliseen keskusteluun. Tämä olisi minusta jonkin alan yhdistyksen asia.  Sitä kautta yksin virastossaan olevat ammattilaiset voisivat myös saada toisiltaan vertaistukea ongelmissaan. Olisi myös hienoa, jos joku ryhtyisi tekemään väitöskirjaa tästä. Siten saataisiin esim. nimettömien haastattelujen kautta tutkimustietoa.

Mainokset
Aiheet:Sähköiset
  1. Aulikki Pakanen
    maanantai 29.3.2010 10:29

    Olin viime perjantaina paikalla tilaisuudessa ”Yhdistetty avoin tieto Suomessa – Linked Open Data in Finland”, jossa esiteltiin mm. tuo ”Julkinen data” -teos. Paikalla oli n. 400 asiasta kiinnostunutta, joten voisi odottaa, että tällä alalla alkaa tapahtua. Virastoihin onkin kuulemma tulossa lähiaikoina kysely, jolla kartoitetaan julkista dataa: mitä olemme valmiita antamaan julkiseen käyttöön? Mitä jos tarjoaisimmekin asiakirjoja, esim. viraston lähettämät lausuntopyynnöt ja niihin tulleet lausunnot…? Ja sitten jäätäisiin odottamaan, minkälaisia verkkopalveluja niiden ympärille kehitetään? Kuulostaa huimalta mutta voi olla tulevaisuutta.

    Tilaisuuden aineisto on luettavissa http://www.seco.tkk.fi/events/2010/2010-03-26-linkeddata/

  2. Markus Laakso
    keskiviikko 7.4.2010 21:03

    Lakiin turvautuminen on heikko perustelu, tarvitaan enemmän konkretiaa. En usko, että lain noudattamisessa olisi pelkästään aina vikaa. Asiakirjahallinto on usein vain niin oma spesifi tehtävänsä, jonka hyötyä ei ymmärretä.

  1. Ei paluuviitteitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: