Etusivu > Tutkimus > Tutkimuksen rakennuspalikoista

Tutkimuksen rakennuspalikoista

Suositaan yliopistojen yhteistyötä, suositaan yliopistojen kilpailua, annetaan rahaa isoille tutkijakouluille, annetaan rahaa vakiintuneille tutkijakouluille. Akateemiset trendit rahoituksessa tulevat ja menevät, mutta mikään ei suosi arkistotieteen kaltaista pientä ja vakiintumatonta aluetta. Uusinta uutta on painopisteen siirtäminen post-docien rahoitukseen. Sekään ei välttämättä lupaa hyvää, koska väitelleitä on maassa vain muutama.

Tutkimusta kuitenkin tarvitaan, siitä olen aivan varma: muuten kaikki jää vain vanhan toistamiseksi.  Se ei tarkoita, että sitä pitäisi välttämättä tehdä yliopistossa. ICAn Commassa (joka ilmestyi juuri numerolla 2008:2) on Caroline Williamsin artikkeli ”Allies or aliens? What is the relationship between acadamic and practice-based research?”. Siitä käy ilmi, että Iso-Britanniassa The National Archives on vuodesta 2005 voinut yksin hakea tutkimusprojekteilleen rahoitusta samoista lähteistä kuin yliopistot. Meillä tämä mahdolllisuus puuttuu: arkistolaitos ei tietääkseni voi saada puhtaaseen tutkimustyöhön rahaa, koska se katsotaan yliopistojen tehtäväksi. Samalla yliopistojakaan ei tällä alueella rahoiteta. Pattitilanne.

Joitain valopilkkuja löytyy. Tällä hetkellä peräti kaksi väitöskirjan tekijää on apurahan turvin tekemässä tutkimusta asiakirjahallinnan alueelta. Lisäksi Svenska Litteratursällskapetilla on tietääkseni käynnissä arkistoonsa liittyvä tutkimusprojekti, jonka se itse rahoittaa. Hieno asia tämäkin.

Positiivista on myös, että graduja tulee vähitellen lisää. Niitä on vuosien mittaan valmistunut jo parikymmentä. Yleensä gradujen merkitys ei liene kovin suuri (muuten kuin opinnäytteenä), mutta tilanteessa,  jossa alankirjallisuus on niukkaa ja tutkimus muuten vähäistä, graduilla on enemmän arvoa.

Uusimmat laitoksella valmistuneet asiakirjahallinnan gradut ovat K. Korhosen tutkielma Käyttäjien asiakirjahallinnan ohjaamisen tarpeet Asumispalvelusäätiö ASPAssa ja ASPA Palvelut Oy:ssä ja T. Voutilaisen ”Sosialismin ajan asiakirjojen arvonmäärityksen perusteet Saksan demokraattisen tasavallan valtiollisessa arkistohallinnossa” .  Jälkimmäistä en ole vielä lukenut (se ei ole saatavilla sähköisenä), mutta odotan innolla siihen pääsyä. Onnittelut molemmille! Kunnallistieteen laitokselta on lisäksi tänä vuonna tullut T. Koukan työ Kunnallisen arkistotoimen säätelystä.

Graduilla on minusta merkitystä silloinkin, kun ammattilaisten näkökulmasta niissä ei ole mitään ”uutta”. Tärkeää on myös se, että asioita tehdään näkyviksi ja dokumentoidaan. Se antaa jälkeentuleville edes jonkinlaisen lähtökohdan, josta mennä eteenpäin. Ammattilaisten hiljaiselle tiedolle, oli se oikeaa tai väärää, ei kukaan voi rakentaa mitään. Tämän vuoksi kaikkien tällä alallapitäisi kirjoittaa paljon enemmän.

Mainokset
Aiheet:Tutkimus
  1. perjantai 18.6.2010 9:39

    Käytit kiinnostavaa ilmausta puhuessasi T. Voutilaisen gradusta ja aikeestasi lukea sitä: ”odotan innolla siihen pääsyä”. Access ja reading, tiedon omaksumisen olennaisia prosesseja todellakin. AMK-kirjastopäivillä sivuttiin näitä sähköisten kirjojen yhteydessä. Mitä ollaan tekemässä, kun sähkökirjaa käytellään – ollaanko lukemassa vai tietoa hakemassa? Miten niihin orientoidutaan? Pääsy tekstiin on kuitenkin kummankin edellytys.

  1. Ei paluuviitteitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: