Etusivu > Ammattilaiset, Julkaisut > Mikä alaa puhuttaa

Mikä alaa puhuttaa

Uudessa Aktissa todettiin, ettei Jyväskylän arkistopäiviltä ilmesty painettua julkaisua. Se on sääli, sillä vaikkei päivillä ehkä kylvetty kuolemattomia kultajyviä, arkistopäivien esitykset kuitenkin dokumentoivat alan keskustelunaiheita. Tällaista dokumentointia ei ole liikaa.

Viimeinen Arkistoyhdistyksen ”Arkisto” on jo seitsemän vuoden takaa, jos jätetään huomiotta Marjo Valtosen väitöskirja, joka ilmestyi sarjassa v. 2005 . Seitsemään vuoteen ei siis ole ilmestynyt julkaisua, jossa on – ainakin periaatteessa – alan perusteisiin meneviä vakavia puheenvuoroja, joilla on enemmän kuin päivänperhon arvo. Tämä on minusta häpeä ammattikunnalle, joka kuvittelee olevansa yhteiskunnallisesti merkittävä ja aikaansa seuraava. Vai onko niin, että vain minä kuvittelen niin?

Uusi Arkisto 11 on tiettävästi tulossa.

Jyväskylän päiviltä ei kuitenkaan ilmesty painettua julkaisua, vain esitykset verkkoon. Kasa PowerPoint-kalvoja ei kuitenkaan korvaa kunnon kirjaa. Lisäksi Helsingin arkistopäivien (2006) materiaali on jo kadonnut palvelimelta, joten esimerkiksi alan omaa historiantutkimusta on vaikea rakentaa tällaisten lähteiden varaan.

Aktissa oli myös kohta, joka on minusta kovasti humoristinen. Siinä nimittäin todettiin, että julkishallinnossa on viime vuosina ”keskusteltu kiivaasti” yhteisestä tehtäväluokituksesta. Tämä lienee monille yllätys. En ole huomannut mitään keskustelua, jos sellaisena ei pidetä tässä blogissa esitettyä mielipidettä. Työryhmissä asiasta on ilmeisesti väännetty kättä, mutta ainakin itselleni ne erilaiset kannat, joihin kirjoituksessa viitattiin, ovat enimmäkseen vieraita.

Minusta asiaan perehtyneet tekisivät koko alalle tavattoman suuren palveluksen, jos he toisivat julki näkökantansa yksityiskohtaisine perusteluineen, puolesta ja vastaan.

Mitä muuten olisi ajateltava siitä, ettei tätä kiivaasti puhuttanutta aihetta lainkaan käsitelty arkistopäivillä, vaikka siellä oli koko julkishallinto koolla? Se ei ainakaan ollut näkyvästi esillä ohjelmassa, jos sitä jossain sessiossa sivuttiinkin.

Nuoret toivottavasti tuovat alalle aitoa keskustelukulttuuria. Merkkejä on, kuten Ajatuksia eAMS-työstä.

Mainokset
Kategoriat:Ammattilaiset, Julkaisut
  1. Alan Mies
    torstai 2.9.2010 7:30

    Kovin julkista keskustelu ei todellakaan ole ollut. Alan tilaisuuksissa – varsin kuntien edustajien ollessa paikalla – keskustelu on usein lipsahtanut vastakkainasetteluksi arkistolaitos vs. kentän toimijat. Osin ihan syystäkin.

    Ehkä tämä on ollut syynä, miksi arkistopäivillä asiaa ei käsitelty. Kenestä nyt olisi kiva ottaa turpaan vapaaehtoisesti.

  2. Ulla
    torstai 2.9.2010 12:08

    Keskustelu? Keskustelu? Alaa vellova keskustelu? Hu-aah! Määritelkää keskustelu.

  3. perjantai 3.9.2010 9:09

    Useimmat keskustelut ovat vuorottaisia monologeja, joilla on kuulijoita. Oikea keskustelu on kuulemani mukaan vaarallista. Siinä tullaan puolitiehen toista vastaan ja asetutaan alttiiksi sille, että omia mielipiteitä joutuu muuttamaan.

    • Humanisti hukassa
      perjantai 3.9.2010 10:05

      Auts, nyt sohaistiin arkaan paikkaan. Keskustelua toki käydään ja paljon – suljettujen ovien takana ja puhelimissa. Niiden julkiseksi tuominen sen sijaan on vaikeaa. Tästä osoituksena ne harvat alan lehdissä tapahtuneet rakentavat keskustelunavaukset, jotka ovat tukahtuneet alkuunsa vastapuolelta tulleeseen tökkimiseen. On ikävää, kun asiat henkilöityvät, vaikka niistä pitäisi – hmm, keskustella.

      • Alan Mies
        maanantai 6.9.2010 9:17

        Justiinsa näin se menee. Alan lehdessä joku uskaltaa – ihan omalla nimellään – kritisoida jotain normia tai muuta. Vaikka kuinka rakentava olisi, niin norsunluutornista tulee täystyrmäys ja asia jää siihen. Keskustele siinä sitten.

        Sen jälkeen onkin vastapuolen silmissä merkitty ikuisiksi ajoiksi. Asiat eivät riitele, vaan kaikki otetaan henkilökohtaisesti.

  4. Magister
    perjantai 3.9.2010 13:40

    ”Humanisti hukassa” ja ”Ulla” osuivat oikeaan: keskustelu puuttuu mutta työryhmissä tapahtuu.

    Ensin piti tulla yhteinen luokitus julkiselle sektorille joka kaventui kuntien luokitukseksi.

    Lisäksi joku Takahikiän kunnan edustaja toteaa että ei tuo sovi meille kun olemme niin kovin erilaisia?! Kunnat hoitavat yhteisiä tehtäviä ja toivoisi luokituksen kelpaavan apuvälineeksi päivittäiseen puurtamiseen johon kentällä muutenkin kaivataan resursseja ja apua.

    Olisiko syytä järjestää lisäkoulutusta vai odottaa uutta sukupolvea joka osaa ja haluaa käyttää uusia työvälineitä?

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: