Arkisto

Archive for Touko 2011

SharePoint-opas

maanantai 30.5.2011 Jätä kommentti

AIIM on julkaissut SharePointista e-kirjasen, josta voi olla iloa jollekulle: 8 Things You Wanted to Know About SharePoint — But Were Afraid to Ask. AIIMillä on enemmänkin kirjallisuutta mm. SharePointista, tosin enimmäkseen se on maksullista. Selailkaa sivujen Resource Centerin Publications osiota.

Mainokset
Kategoriat:Sekalaista

Lisää resursseja arkistojen tutkimukselle

sunnuntai 29.5.2011 Jätä kommentti

Kesken Memornetin kesäkoulun saapui ilouutinen: Suomen Akatemia rahoittaa Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen hanketta Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa – suomalaiset arkistoinstituutiot vallan verkostoina ja muistin paikkoina. Vastuullisena johtajana on Kirsi Vainio-Korhonen. Erinomaista! Tuskin maltan odottaa tuloksia. Rahoituskausi on 2011 – 2015. Kulttuurihistoriallisesti suuntautuvalla arkistotutkimuksella näyttää olevan nostetta.

Kesäkoulussa oli koolla suurin piirtein sama porukka kuin aikaisempina vuosina. Ehkä siksi tunnelma oli intiimi, perhepiirin omainen. Maryanne Dever Newcastlen yliopistosta Australiassa oli onnekkaasti juuri kesäkoulun aikaan Suomessa muista syistä. Hänen toisen päivän keynote-esityksensä sopi erinomaisesti koulun teemoihin.

En yritä referoida esityksiä, koska en pystyisi tekemään niille oikeutta. Mieleen jäi esimerkiksi, miten Maryanne Dever puhui ”materiaalisesta lukutaidosta” (jos muistan käsitteen oikein). Kun Greta Garbon kirjeet Mercedes de Acostalle tulivat julkisiksi, lehdessä oli otsikko ”Garbon kirjeet eivät paljasta mitään”. Kuitenkin, jos katsotaan, millaisella pieteetillä de Acosta oli säilyttänyt ja järjestänyt kaiken Garboon liittyvän—mukaan luettuna kukkalähetysten tyhjät saatekortit—kyse oli selvästi rakkaussuhteesta.

Tutkija ei pysty ”lukemaan” tällaisia seikkoja, jollei hänellä ole arkiston välittämänä muutakin tietoa kuin aineisto itse. Materiaalinen lukutaito lienee sähköisessä ympäristössä käyttökelvoton. Vaikka arkistojen toiminta jatkuu, pelisäännöt muuttuvat.

Tarjolla oli rikkaampia näkökulmia arkiseen aherrukseen, mutta ilmeisesti ammattilaistemme elämä on muutenkin riittävän rikasta ja mielenkiintoista. Ainakaan kesäkoululaisten lisäksi paikalla ei ollut muita kuin muutama kuulija SKS:stä.

Kategoriat:Tilaisuudet, Tutkimus

Kesäkoulua odottaessa

tiistai 24.5.2011 Jätä kommentti

Ann Gilliland käväisi tänään ”laitoksella”, siis informaatiotieteiden yksikön informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppiaineen tiloissa. Pienellä joukolla porukalla keskusteltiin siitä, missä mennään. Ann on arkistotieteen professori University of Californiassa ja Maryanne Deverin ohella toinen pääpuhuja Memornetin kesäkoulussa, joka pidetään nyt torstaina ja perjantaina SKS:n tiloissa Helsingissä. Pääpuheenvuorot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, tervetuloa kuulemaan!

Ann kertoi kokemuksiaan Australiasta. Kaukaa katsoen, kirjallisuuden perusteella, asiakirjahallinto ja arkistotoimi ovat siellä hyvää pataa, yksi saumattomasti yhteentoimiva asiakirja-ammattilaisten ryhmä, kuten Suomessa. Näin ei lähemmin tarkastellen ollutkaan. Toimintakulttuurit ja päämäärät ovat erilaisia, kun mennään ruohonjuuritasolle.

Arvatkaapa, kuinka monta täyttä professuuria arkistotieteessä on? Sata, viisikymmentä, kaksikymmentä? Anglosaksisista maista löytyy muutama, ehkä kolme. Etelä-Euroopasta varmaan jokunen lisää. (Itä-Euroopan arkistoprofessorit ovat kokemukseni mukaan ammatillista koulutusta antavien laitosten johtajia. Akateemisen tutkimuksen ja opetuksen kanssa heillä on vähemmän tekemistä.) Kovin pienestä joukosta on kysymys.

Tässä katraassa on sukupolven vaihdos käynnissä. Joukko nimekkeitä kirjoittajia – Luciana Duranti, Terry Eastwood, Terry Cook, Tom Nesmith, Richard J. Cox – on jäämässä eläkkeelle, ellei jäänyt jo. Mistä nousee uusi polvi?

Tähän liittyen: Memornetin tutkijakoulupaikkoja ei ole liiemmin kyselty. Joten, jos mietit, pitäisikö sinun hakea, vastaus on: kyllä.

Mihin arkistoa enää tarvitaan

tiistai 17.5.2011 2 kommenttia

Pertti Vuorisella oli uusimmassa Aktissa hyvä pääkirjoitus. Hän viittasi Heikki Aittokosken kolumniin Helsingin Sanomissa. Tämä oli etsinyt WikiLeaksista Suomea koskevia asiakirjoja ja ihmetellyt, miten ne oikein löytää yli 250 000 asiakirjan joukosta.  Lisäksi ”jos osaa tehdä oikeita poimintoja ja suhteuttaa ne tapahtuneisiin tosiasioihin, tietää maailmasta vähän enemmän”, toteaa Aittokoski.

Vuorinen sanoo, että nyt pitäisi kiinnittää huomio hakutoimintoihin sen sijaan, että lasketaan digitoitujen sivujen lukumäärää. Sehän on jo miljoonissa.

Hakutoiminnot ovat kyllä yksi puoli asiasta. Se tulee esille myös Ville Lavikaisen KDK:lle tekemässä käyttäjätutkimuksessa. Arkistoissa on kyllä aineistoa, suorastaan liikaa. ”Tulee mieleen niinku loputon suo – – pitäis tietää aika selkeesti mitä hakee”, kuten yksi eräs haastateltu asiaa luonnehti. Tieto saisi olla edes hieman jalostettua. ”Oman työn kannalta on helpompi, jos joku on jo vähän käsitelly valmiiks, ja miettiny sitä.” Arkistoaineisto on ”rippeinä vähän siellä sun täällä”.  Arkistot sisältävät niin yksityiskohtaista tietoa, ettei monellakaan ole intoa tarpeeksi aineistoon tutustumiseen.

Asiakirjat ja hakutoiminto eivät siis riitä. Tietoa pitää jalostaa, käyttäjiä pitää auttaa. Uusin Information Quaterly (2/2011) kirjoittaa sekin WikiLeaksista. Mihin arkistoa tarvitaan maailmassa, jossa WikiLeaks julkaisee asiakirjat verkossa? Yksi vastaus on, että ollakseen ymmärrettävää tiedolla pitää olla konteksti. Ajallisen, hallinnollisen ja toiminnallisen kontekstualisoinnin pitäisi olla arkiston alaa, sitähän metatiedoilla, asiakirjojen suhteilla, tehtäväluokituksilla ja asiarekistereillä on tehty.

Tässä näyttäisi jatkossakin olevan arkiston tilaus: ei vain asiakirjoja, ei vain mahdollisuus hakea tietoa, vaan tiedon jäsentämistä ja tekemistä käyttäjille helpommin sulavaksi. Tietoverkoissa tätä tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen, koska asiantuntemattomien käyttäjien määrää kasvaa samaa tahtia tietomassojen kanssa. Parempien hakutoimintojen lisäksi tarvitaan parempia tapoja esittää digitaalinen informaatio konteksteineen käyttäjälle. Toistaiseksi arkistojen tulokset tällä alueella ovat aika vaatimattomia, mutta ehkäpä puutteista opitaan.

Kategoriat:Käyttäjät

Mitä humanistit oikein haluavat?

sunnuntai 8.5.2011 Jätä kommentti

Jos joku arkistoissa on ihmetellyt, mitä tutkijat oikein haluavat, ei hätää. Europeanan sivulla on kymmenen kohdan tiivistelmä, joka perustuu raporttiin ”Reinventing research? Information practices in the humanities”. Lista näytti hyvältä. Suosittelen katsomaan, jos vastuulla on digitaalisten palveluiden kehittäminen esimerkiksi arkistolle.

Kategoriat:Web2.0

Memornetin jatkokoulutuspaikat

maanantai 2.5.2011 Jätä kommentti

Kuten aikaisemmin on uutisoitu, Memornetin tohtorikoulun kuusi jatko-opiskelijapaikkaa tulevat jakoon syksyllä. Jos olet kiinnostunut jatko-opinnoista, ota hyvissä ajoin yhteyttä minuun tai Marjo Valtoseen (@uta.fi) niin voidaan ryhtyä työstämään tutkimussuunnitelmaa hakemukseen.

Kategoriat:Ajankohtaista

Vaihtoehtoja

sunnuntai 1.5.2011 1 kommentti

Memornetin vuosikokouksessa perjantaina keskusteltiin mahdollisesta muistifunktioiden tutkimuksen verkkolehdestä. Esillä on ollut vaihtoehto, jossa yksi mukana olevista organisaatioista pitäisi lehteä teknisesti yllä.  Se on yksi vaihtoehto, muttei ehkä kovin toimiva. On helppo koota valmiita julkaisuja kotisivulle PDF:nä, mutta julkaisujärjestelmän pitäisi pystyä tukemaan tieteellistä julkaisuprosessia, siis selviytymään tästä. Silloin olisi helpompaa käyttää esim.  Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan järjestelmää yhteistyössä jonkin tieteellisen seuran kanssa.

Mukana ollut kokenut ja arvostettu tutkija varoitti uuden lehden perustamisesta. Tekniikka ei ole se olennainen seikka. Alkuinnostuksen jälkeen lehdet tahtovat hiipua ja kitukasvuisia julkaisuja on riittävästi.

Sen vuoksi pelkällä arkistotieteellisellä julkaisulla ei olisikaan mahdollisuuksia. Heti alkuun alueen pitäisi olla laajempi. Paitsi,  että kirjoittajia olisi enemmän, eri alueiden ristiinpölytys antaisi mahdollisuuksia, ei tuijottaminen vanhaan ja omaan.

Esille nostettiin ajatus, että Informaatiotutkimus voisi laajentaa kenttäänsä. Kun enemmän mietin, se tuntuu hyvältä ajatukselta, mutta olisiko Informaatiotutkimuksen yhdistys julkaisijana tähän valmis?  Lehteen tulisi enemmän museologista ja  kulttuurihistoriallisesti painottunutta tutkimusta sekä arkistotieteellisiä artikkeleita. Ehkä tietohallinnon tutkimus olisi nykyistä enemmän esillä. Varmaan jotain muutakin? Tämä vaatisi nähdäkseni lehden linjan radikaalin  muutoksen ja  lanseerauksen uudella nimellä, eräänlaisen ”uuden alun”.

Kategoriat:Sekalaista