Archive

Archive for kesäkuu 2011

Voiko MoReq2010 syrjäyttää DoD5015.02:n?

tiistai 28.6.2011 Jätä kommentti

Voiko MoReq2010 syrjäyttää DoD5015.02:n? Pitäisikö sen tehdä niin? Tästä keskustellaan podcastissa parin päivän takaa.

Kategoriat:Sähköiset

Graduaiheita

sunnuntai 26.6.2011 Jätä kommentti

Olen edelleen sitä mieltä, että kansallinen orientaatio on pienelle ammattikunnalle pienessä maassa suuri onnettomuus. Amerikkalaiset ovat tunnettuja siitä, että he välttelevät kansainvälistä toimintaa (esimerkiksi ICAn konferensseissa heitä ei juuri näy), mutta se ei haittaa, koska isosta maasta löytyy omia tekijöitä ja ajattelijoita joka lähtöön.  SAAssa on jäseniä yli 5 500. Se ei maan kokoon nähden ole valtaisa määrä, mutta riittävä saamaan aikaan tasokasta julkaisu- ja kokoustoimintaa. Lisäksi luvussa on mukana vain arkistoväki, päälle tulevat asiakirjahallinnon records managerit. —Entä meillä? Korkeastikoulutettuja on alalla ehkä 500 – 600. Tällä joukolla pitäisi ratkaista kaikki elinkaaren ongelmat. Joskus aikaisemmin näinkin tultiin toimeen, mutta minusta tämä strategia ei voi onnistua kovin hyvin nykymaailmassa.

Minulla on käsitys, että kansainvälistä keskustelua seurataan meillä yleisesti ottaen vähän. Kongressiturismia on, mutta kongresseissakin käy pieni kaarti. Mutta ehkä tämä käsitys on väärä? Joku voisi tehdä gradunsa asiakirja-ammattilaisten tiedonhankinnasta. Siinä hyvä aihe, jota on myös tärkeää selvittää.

Journal of Archival Organization lehdessä 8/2010 päätoimittaja Thomas J. Frusciano toteaa: ”It can be safely argued today that MPLP can be added to the list of most popular topics of discussion and debate within the archival profession”. Mikä on tämä ”alan suosituin ja debatoiduin aihe”? Kyse on Mark Greenen ja Dennis Meissnerin artikkelista American Archivistissa v. 2005. Siinä he kirjoittavat otsikolla ”More Product, Less Process” samasta kuin Olli Alm Arkin kulmilta -blogissa vähän aikaa sitten: mikä on oikea ja riittävä taso, jolla arkistoja tulisi kuvailla ja järjestää. JAOssa 8/2010 Greene ja Meissner palaavat aiheeseen ja vastaavat arvostelijoilleen. Ei olisi yhtään hassumpaa, jos joku perehtyisi tähänkin keskusteluun. Joku voisi myös selvittää suomalaisten arkistoammattilaisten suhtautumista Greenen ja Meissnerin ajatuksiin, samoin kuin strategioita, joilla arkistot täällä koettavat selvitä käsittelemättömistä aineistomassoista.

Mä lehden melkein luin

perjantai 24.6.2011 Jätä kommentti

Suosittelen varovasti Managing Information-lehteä. Varovasti siksi, että en ole lukenut siitä kuin yhden numeron ja senkin osittain. Minua kuitenkin miellyttää kovasti lehden Research Review -osasto. Sen artikkeleissa referoidaan tutkimusta. Kussakin kerrotaan yhden tieteellisen artikkelin sisältö tiiviisti ja popularisoiden. Lehden kiinnostuksen alueeseen mahtuu jopa asiakirjahallinto. Niinpä jos joku suomalainen ammattilainen kaipaisi kansainvälistä julkaisua, josta seurata informaatioalan ilmiöiden kehitystä, niin Managing Information voisi olla hyvä valinta. Mutta, kuten totesin, sisällöistä olen nähnyt vain suppean otoksen (jossa referoivat mm. kirjoitustani Records Management Journalissa), joten tilaukset omalla riskillä.

Kategoriat:Julkaisut

Yksi elämä, miljoona muistoa

keskiviikko 22.6.2011 Jätä kommentti

Miksei ihmisiä mennyt kiinnostaisi? Sehän on heidän elämäänsä. Memoline iskee tähän rakoon koostamalla tietoja sosiaalisesta mediasta.

Kategoriat:Web2.0

MoReq2010 on ilmestynyt

tiistai 14.6.2011 Jätä kommentti

Tuli iso jytky.  MoReq2010. Modular requirements for records systems. Volume 1. Core services & plug-in modules. Version 1.0 on pituudeltaan 520 sivua.

Huomatkaa siis nimenmuutos. Lyhenne on sama, mutta kyseessä ei ole enää Model requirements for management of electronic records.

Kategoriat:Ajankohtaista

Pätevää, mutta kapea-alaista

maanantai 13.6.2011 3 kommenttia

Arkistoyhdistyksen Pariisin matkalla ajattelin asiakirjahallinnan osaamisen kapea-alaisuutta. Se lienee seurausta kahdesta seikasta. Ensiksikin ihmisille opetetaan ensisijaisesti sitä, mitä heidän katsotaan tarvitsevan. Toiseksi, he opettelevat ensisijaisesti sitä, mitä katsovat tarvitsevansa.

Kuvailussa tämä tarkoittaa suomalaisia Arkistojen kuvailu- ja luettelointisääntöjä. Niinpä, kun ICAn päämajassa ja Unescon arkistossa puhuttiin ”ISAD(G) yhteensopivasta kuvailusta” kaikille tuttuna itsestäänselvyytenä, uskoakseni kovin harva ryhmästämme olisi pystynyt kysyttäessä luettelemaan ICAn neljä kuvailustandardia ja kertomaan niiden suhteen suomalaisiin sääntöihin. Tämä ei anna hyvää pohjaa kuullun ymmärtämiselle, kysymyksille ja kommenteille. Se myös tarkoittaa, että suomalaisen olisi vaikea hakea esimerkiksi Unescon arkistonhoitajan virkaa; tehtävää, jota Markku Järvinen hoiti takavuosina pitkään.

Vastaavia katvealueita on uskoakseni muitakin, kuten Dublin Core, ontologiat ja RDA. Kaikki ovat potentiaalisesti hyödyllisiä arkistoammattilaiselle, mutta Suomesta on vaikeaa löytää henkilöitä, joilla on sekä alan että näiden alueiden asiantuntemusta.

Meiltä valmistuvat opiskelijat ovat tästä jonkinasteinen poikkeus. Heidän opinnoissaan ne ainakin käydään läpi.

ICAn ilmainen arkistotietokanta Atom vaikutti tositoimissa näppärältä. Se voisi olla kustannustehokas ratkaisu pienelle suomalaiselle päätearkistolle. Suomennustyötä pitäisi kuitenkin tehdä.

NARA ja sen tutkimuspartnerit

Kolme Yhdysvaltain kansallisarkiston tutkimuspartneria esittäytyy. Minusta mielenkiintoisin on tiedon visualisointia käsittelevä osuus, josta puhuu Maria Esteva. Estevan mukaan perinteiset arkistokäsitteet ovat siinä(kin) käyttökelpoisia.

Kategoriat:Tutkimus