Etusivu > Ammattilaiset, Kansainvälisyys > Pätevää, mutta kapea-alaista

Pätevää, mutta kapea-alaista

Arkistoyhdistyksen Pariisin matkalla ajattelin asiakirjahallinnan osaamisen kapea-alaisuutta. Se lienee seurausta kahdesta seikasta. Ensiksikin ihmisille opetetaan ensisijaisesti sitä, mitä heidän katsotaan tarvitsevan. Toiseksi, he opettelevat ensisijaisesti sitä, mitä katsovat tarvitsevansa.

Kuvailussa tämä tarkoittaa suomalaisia Arkistojen kuvailu- ja luettelointisääntöjä. Niinpä, kun ICAn päämajassa ja Unescon arkistossa puhuttiin ”ISAD(G) yhteensopivasta kuvailusta” kaikille tuttuna itsestäänselvyytenä, uskoakseni kovin harva ryhmästämme olisi pystynyt kysyttäessä luettelemaan ICAn neljä kuvailustandardia ja kertomaan niiden suhteen suomalaisiin sääntöihin. Tämä ei anna hyvää pohjaa kuullun ymmärtämiselle, kysymyksille ja kommenteille. Se myös tarkoittaa, että suomalaisen olisi vaikea hakea esimerkiksi Unescon arkistonhoitajan virkaa; tehtävää, jota Markku Järvinen hoiti takavuosina pitkään.

Vastaavia katvealueita on uskoakseni muitakin, kuten Dublin Core, ontologiat ja RDA. Kaikki ovat potentiaalisesti hyödyllisiä arkistoammattilaiselle, mutta Suomesta on vaikeaa löytää henkilöitä, joilla on sekä alan että näiden alueiden asiantuntemusta.

Meiltä valmistuvat opiskelijat ovat tästä jonkinasteinen poikkeus. Heidän opinnoissaan ne ainakin käydään läpi.

ICAn ilmainen arkistotietokanta Atom vaikutti tositoimissa näppärältä. Se voisi olla kustannustehokas ratkaisu pienelle suomalaiselle päätearkistolle. Suomennustyötä pitäisi kuitenkin tehdä.

Mainokset
  1. Olli Alm
    maanantai 13.6.2011 19:40

    Minun mielestäni ISAD(G):t, EAC:t, EAD:t, kuvailu- ja luettelointisäännöt sun muut voisi pikku hiljaa jo päästää haudan lepoon. Päätearkistojen 2010-luvun haasteita on saada samoilla järjestelmillä hoidettua analogista, digitoitua ja syntysähköistä aineistoa. Eihän siitä tule mitään, jos esimerkiksi Sinebrychoffin paperiarkistoa 1819-2009 pitäisi hoitaa arkistotietokannalla, joitakin digitoituja kokonaisuuksia digitaaliarkistolla ja sitten mahdollisesti joskus tulevia syntysähköisiä aineistoja jollakin kolmannella järjestelmällä.

    Ja mikäli paperiaineistoja, digitoituja aineistoja ja syntysähköisiä aineistoja on tarkoitus hallinnoida samalla järjestelmällä, niin siihen ei kyllä ISAD(G):n 26 kenttää riitä millään. Mielummin vaikka se Dublin Coren uusin versio höystettynä Metsillä, Premiksellä, MIX:llä, TextMD:llä, VideoMD:llä ja kaikilla muilla IsokirjainPienikirjain-nimiyhdistelmillä.

    Miettisin kyllä uudestaan myös koko kuvailutasoajattelua saman tien. Samoin nykyaikana arkistonmuodostajan käsite on aika heiluva, kun toimija on voinut ulkoistaa esimerkiksi konttoripalvelunsa toiselle toimijalle, tai viranomaispuolella asiaa käsittelee useampi viranomainen. Ehkä tällaiset erilaiset ”creator” ja ”contributor” käsitteet voisivat paremmin kuvata todellisuutta nykypäivänä.

  2. maanantai 13.6.2011 20:39

    En usko, että ilman kuvailua tullaan tulevaisuudessakaan täysin toimeen, vaikka samalla kaiken informaation asiallinen kuvailu tuntuu yhä mahdottomammalta. DC ei riitä, joten ISAD(G):tä tai jotain vastaavaa tarvitaan edelleen kertomaan sellaisia tietoja aineistojen kontekstista, joita alkuperäinen toimija ei itse pitänyt tarpeellisena tallentaa. Sähköisessä ympäristössä se tarkottaa kuvailun yhdistämistä Premikseen ja muihin ”sähköisempiin” metatietomalleihin. Tästä ei taida vain olla kokemusta käytännössä.

  3. torstai 16.6.2011 16:12

    Atom-demo ja linkkejä tietokantaa käyttäviin palveluihin löytyy täältä: http://www.ica-atom.org/

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: