Graduaiheita

Olen edelleen sitä mieltä, että kansallinen orientaatio on pienelle ammattikunnalle pienessä maassa suuri onnettomuus. Amerikkalaiset ovat tunnettuja siitä, että he välttelevät kansainvälistä toimintaa (esimerkiksi ICAn konferensseissa heitä ei juuri näy), mutta se ei haittaa, koska isosta maasta löytyy omia tekijöitä ja ajattelijoita joka lähtöön.  SAAssa on jäseniä yli 5 500. Se ei maan kokoon nähden ole valtaisa määrä, mutta riittävä saamaan aikaan tasokasta julkaisu- ja kokoustoimintaa. Lisäksi luvussa on mukana vain arkistoväki, päälle tulevat asiakirjahallinnon records managerit. —Entä meillä? Korkeastikoulutettuja on alalla ehkä 500 – 600. Tällä joukolla pitäisi ratkaista kaikki elinkaaren ongelmat. Joskus aikaisemmin näinkin tultiin toimeen, mutta minusta tämä strategia ei voi onnistua kovin hyvin nykymaailmassa.

Minulla on käsitys, että kansainvälistä keskustelua seurataan meillä yleisesti ottaen vähän. Kongressiturismia on, mutta kongresseissakin käy pieni kaarti. Mutta ehkä tämä käsitys on väärä? Joku voisi tehdä gradunsa asiakirja-ammattilaisten tiedonhankinnasta. Siinä hyvä aihe, jota on myös tärkeää selvittää.

Journal of Archival Organization lehdessä 8/2010 päätoimittaja Thomas J. Frusciano toteaa: ”It can be safely argued today that MPLP can be added to the list of most popular topics of discussion and debate within the archival profession”. Mikä on tämä ”alan suosituin ja debatoiduin aihe”? Kyse on Mark Greenen ja Dennis Meissnerin artikkelista American Archivistissa v. 2005. Siinä he kirjoittavat otsikolla ”More Product, Less Process” samasta kuin Olli Alm Arkin kulmilta -blogissa vähän aikaa sitten: mikä on oikea ja riittävä taso, jolla arkistoja tulisi kuvailla ja järjestää. JAOssa 8/2010 Greene ja Meissner palaavat aiheeseen ja vastaavat arvostelijoilleen. Ei olisi yhtään hassumpaa, jos joku perehtyisi tähänkin keskusteluun. Joku voisi myös selvittää suomalaisten arkistoammattilaisten suhtautumista Greenen ja Meissnerin ajatuksiin, samoin kuin strategioita, joilla arkistot täällä koettavat selvitä käsittelemättömistä aineistomassoista.

Advertisements
  1. Ei kommentteja.
  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: