Etusivu > Arvonmääritys > Kääntyvä tuuliviiri

Kääntyvä tuuliviiri

Elkan blogissa Olli Alm kirjoittaa yksityisarkistojen hankintapolitiikan yhdentämisestä. Arkistolaitos näyttää lähteneen linjalle, jossa korostuvat tutkijayhteisön toiveet. Ei ole minusta paha, että tutkijoihin ollaan yhteydessä. Joskus aikaisemmin hyvä arkistonhoitaja oli osin myös historiantutkija, mutta tämä yhteys on paljolti katkennut. Siksi dialogi tutkijoiden kanssa voi olla tervetullutta.

Toisaalta voi kysyä, mitä tutkijoiden odotetaan  tuovan lisää aineistojen hankintaan. Asiakirjojen arvon määrittäminen—ja siitä kai hankinnassa on kysymys—on ollut alan keskeisiä ongelmia viimeiset sata vuotta. Arkistoilla on nykyisin oma käsityksensä siitä, mitä ja keitä varten ne ovat olemassa ja millaisia ilmiöitä niiden pitäisi dokumentoida. Yhdysvalloissa on tehty Schellenbergin vaikutuksesta tutkijapainotteista arvonmääritystä. Siellä sitä on myös kritisoitu vahvasti: arvostelijoiden mukaan tällä tavoin valikoidut aineistot heijastavat kapeita tutkimusintressejä. Asiakirjoja ei arvioida osana niiden kontekstia ja toiminnallista yhteyttä. Arkistonhoitajasta tulee parhaimmillaankin vain ”historiantutkimuksen virtausten mukaan kääntyvä tuuliviiri”, kuten Gerald Ham valitti. Arkistojen oma teoria supistuu ”paljoksi meluksi mapittamisesta”, muutamaksi käytännön säännöksi täydentämään olennaista, joka on historian, historiantutkimuksen ja tutkijoiden tarpeiden ymmärtäminen.

Tuskin tällä tiellä ollaan, mutta vaara on syytä sanoa ääneen. Olisi mielenkiintoista tietää, miten tutkijayhteisön näkemys  sovitetaan yhteen arkistojen näkemyksen kanssa. Toivottavasti tämä prosessi dokumentoidaan kunnolla. Siitä hyötyisi se, mitä tässä yritetään palvella, tutkimus.

Kategoriat:Arvonmääritys
  1. keskiviikko 6.2.2013 21:38

    Tärkeitä pointteja. Ja miten tärkeää on, että yksityisarkistot tallentavat ”vaihtoehtoisia” lähteitä, ja miten paljon valtion/arkistolaitoksen ohjaus rahoittajana ja viranomaisena tulisi vaikuttaa asiaan? Ihan noin periaatteellisena kysymyksenä.

  2. Olli Alm
    torstai 7.2.2013 8:45

    Hyvä, Pekka, kun käänsit tämän yleisemmälle tasolle. Itse kirjoitin vain yhden arkiston näkökulmasta.

    Aineiston hankintapolitiikan kannalta katsottuna aikaperspektiivi pitäisi olla vaikkapa 500 vuotta, ei 5 vuotta. Sadan vuoden päästä tutkimusmetodit ja -aineistot ovat ihan toiset kuin tänä päivänä. Tehtiinpä me arkistonhoitajat niin tai näin, niin vuonna 2112 tutkijat kiroilevat, että miksi ne idiootit tallensivat tällaista, mutta eivät tuollaista tietoa. Jälkipolvet tulevat kiroamaan meidät moneen kertaan joka tapauksessa, joten turha odottaa glorian päiviä historian kultaisilla lehdillä. Tietysti jos arvonmääritykseen saa mukaan rikoskumppaneiksi akateemisia tutkijoita, niin sitten harmaapartoina voimme vedota siihen, että ”olisimmehan me, mutta kun nuo…”

    Tämä on siinä mielessä vähän kaksipiippuinen juttu, että kannatan kyllä yleisesti ottaen aivan ehdottomasti arkistojen asiakaslähtöisten palveluiden lisäämistä, mutta ehkä hankintapolitiikka ei ole se järkevin aloituspiste. Pikemminkin vastaava tutkijayhteistyö pitäisi aloittaa esimerkiksi digitointipolitiikasta ja palveluiden kehittämisestä. Digitoitaisiin lähtökohtaisesti niitä aineistoja, joita tutkijat tarvitsevat (eikä summanmutikassa mikrofilmejä vain siitä ilosta, kun niistä saa nopeasti paljon tiedostoja). Ja tietojärjestelmien käyttöliittymät ovat luonnollisesti sellaisia kohteita, joita kehittämässä pitäisi olla erilaisia loppukäyttäjiä.

  3. torstai 7.2.2013 12:23

    Digitoinnin prioriteettien asettaminen tutkijoiden kanssa on hyvä idea.

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: