Etusivu > Asiakirjahallinto > Onko meillä varaa

Onko meillä varaa

Asiakirjahallinto ei ole reagoinut riittävästi ympäristön muutokseen, väittää Steve Bailey. Uudet välineet, uusi media ja datan kasvu on sivuutettu olan kohautuksella,  ”eihän siinä ole kyse asiakirjoista”. Kysyisin, onko meillä tähän oikeasti ammattikuntana varaa. Mitä organisaatiot tarvitsevat?

Mainokset
Kategoriat:Asiakirjahallinto
  1. Olli Alm
    keskiviikko 8.5.2013 13:07

    Lisäisin listaan vielä uudet toimialat. Sivusimme aihetta eilisessä Voiko luovaa työtä dokumentoida? -seminaarissamme. Jukka Savolainen Designmuseosta kertoi mm. että he dokumentoivat Angry Birds -pelin tallentamalla sen alkuperäisen lähdekoodin. (seminaarin esitykset tulevat Elkan Youtube-kanavalle, jahka ne on saatu editoitua)

  2. Aulikki Pakanen
    perjantai 10.5.2013 11:31

    Yksi esimerkki uusista välineistä on otakantaa.fi, jonka on tarkoitus olla avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava ja päätöksenteon valmistelun ja johtamisen uusi työkalu (suoraan esitteestä lainattua tekstiä) julkisessa hallinnossa. Tässä vaiheessa kansalaiset kiittävät mahdollisuudesta osallistua, mutta tutkijat joskus myöhemmin ihmettelevät asioiden kulkua. Täytyy olla todella valveutunut virkamies, joka muistaa ja ymmärtää tallentaa otakantaa.fi-palvelussa olevat tiedot asianhallintajärjestelmään…

    Ylipäänsä se, että julkiselle hallinnolle tarjotaan erilaisia sinänsä mainioita järjestelmiä tai palveluita käyttöön otettavaksi mutta samalla todetaan, että itse hoidatte tietonne säilytettäväksi, on täältä ruohonjuuritasolta tosi hankala homma. Pitäisikö palveluiden tuottajien ottaa vastuu arkistoinnista eikä nykyisen arkistolain mukaisten arkistonmuodostajien?

  3. Archivista
    torstai 30.5.2013 15:30

    Videoklippi oli suorastaan häkellyttävä ja ei voi kuin pessimistinä todeta, että asiakirjahallinnossa ollaan aika kaukana kaiken tuon datan/informaation/tiedon hallinnasta. Toisaalta voitaisiin kysyä, onko se asiakirjahallinnon tehtäväkään? Aulikki on muistaakseni tämän blogin kommenteissa ottanut aiemmin esiin sen, että kukaan ei ohjaa julkishallinnon tiedonhallintaa sen 95 % osalta, jota säilytetään määräajan, mutta joka on siitä huolimatta valtiokonsernin toiminnan ja verorahojen tehokkaan käytön kannalta oleellista.

    Yhteisten järjestelmien luojat (terveisiä vaan Ympyrätaloon) eivät hyödynnä mitenkään Arkistolaitoksen tarjoamia sähköisen pitkäaikaissäilytyksen palveluita (esim. palkkakortit: säilytysaika 50 vuotta, [voisiko sieltä löytyä synergiaetuja?] tai em. lausunnot ja kannanotot), vaan jokaisen organisaation pitäisi arkistoida omalta osaltaan ”asiakirjallinen tieto”, jota pyöritetään yhdessä, yhteisessä järjestelmässä. Toivottavasti uusi arkistolaki selventäisi vastuita ja valtuuksia sekä antaisi eväitä sähköisen maailman pyörittämiseen. Sääli vain että sähköisen (asiakirja)tiedon hallinnan kannalta ollaan pari vuosikymmentä liian myöhässä.

    Jokapaikanhöylänä eli asianhallinnan, intranetin, viestintävälineiden ja dokumentinhallinnan kehittäjämisen soppaan lusikkansa työntäneenä ”asiakirjatiedon” käsitteen kanssa painiskelee päivittäin. Mikä on dokumentti, mitä pitäisi lisäksi kirjata ja miten ihmeessä arkistoidaan jotain organisaation päivittäisen toiminnan kannalta niin oleellista, mutta asiakirjatonta kuten intranet? Entä, kun kyseessä on yleistyvä ”sosiaalinen intranet”, jonka sisällöstä oleellinen osa on henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja kommentointia? Varmasti tutkimuksellisesti erittäin kiinnostavaa materiaalia jälkipolville, mutta yhtä varmasti Sähke2-yhteensopimatonta…

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: