Arkisto

Archive for syyskuu 2013

Uudenlaisia lähdeviitteitä

lauantai 28.9.2013 3 kommenttia

Ennen ja nyt  -lehdessä on Anu Lahtisen artikkeli Kartano ja kyläläiset. Sundholman omistajien ja lähiseudun asukkaiden omaisuuskiistoja 1500-luvun Kalannissa. Siinä pilotoidaan arkistolaitoksen lähdeviitepalvelua sähköisille aineistoille. Palvelu generoi aineistoille viitteen, jonka voi kopioida leikepöydälle ja lisätä tutkimukseensa. Linkki vie artikkelista aina suoraan aineistoon. Esimerkiksi:

Lagman Klas Fleming förbjuder Kallelaborna i Nykyrka all katsläggning före eller under fiskens lektid i socknens allmännings vatten 20 mars 1417 1417-1417, Sundholman kartanon (Kalanti) arkisto, TMA. URN:NBN:fi-al2013040313254814498486

Luonnontieteissä yhteys julkaisun ja tutkimusaineiston välillä on ollut jo arkipäivää. On jo aikakin humanistien päästä samalle palvelutasolle. Yleiseen käyttöön lähdeviitepalvelu tulee 2015.

Huomasin palvelussa sellaisen puutteen – jos sen haluaa sellaisena nähdä – että leikepöydälle kopiotava linkki ei toimi sellaisenaan, jos sen haluaa lisätä sähköiseen aineistoon. Alkuun on lisättävä http://urn.fi/, ennen kuin se alkaa toimia.

Memornetin & ITY:n yhteisseminaari ”Muistin varassa”

sunnuntai 15.9.2013 Jätä kommentti

Aika: 11.10.2013

Paikka: Tampereen yliopisto, Kanslerinrinne 1, Pinni B, B0016

Ohjelma

9:15-9:30      Susanna Nykyri: Seminaarin avaus

9:30-9:45      Eero Sormunen: ”Mistä Memornetissä on kyse?”

10:45-11:30  Jessica Parland-von Essen (University of Helsinki): ”Digitaalinen teksti ja tutkimusmenetelmien kehitys”

11.30-11:45  Kahvi

11:45-12:15  Ulla-Maija Peltonen (Finlit): ”Suullinen perimätieto digitaalislla aikakaudella”

12:15-13:00  Lounastauko

13:00-15:00  Mitä Memornetisstä tutkitaan?

                    – Memornet-tohtoriopiskelijoiden esityksiä

15:00-15:30   Loppukeskustelu

15:30-16:30   Informaatiotutkimuksen yhdistys ry:n syyskokous

Ilmoittautumiset 4.10.2013 mennessä:

Samuel Ranta, samuel.ranta@uta.fi

Kategoriat:Ajankohtaista

Arkistokuvailun kehittämisestä

keskiviikko 4.9.2013 2 kommenttia

Elkan blogissa kirjoitetaan Arkistokuvailun kehittämisestä ja ihmetellään, miksi asiakkaita ja käytettävyyttä ei nosteta käsitemallissa esille. Arkistotietokantojen parantamisessa on paljon tekemistä.  Käytettävyyden ja asiakasnäkökulman korostaminen on paikallaan, mutta se ei vielä vie minnekään, jos ei sanota, mitä pitäisi tehdä.

Epäilen, että työn alla olevaa käsitemallia pidetään liian monimutkaisena. Yksinkertainen on kaunista. Jos ajatus on tämä, se on sikäli hyvä pointti, että monimutkaisiin suhdeverkostoihin käyttäjä hukkuu helposti. Minulla on tästä omakohtaista kokemusta, jonka mielelläni unohtaisin. Melkein kymmenen vuotta sitten Sota-arkistossa kuvailtiin yksi isohko ja vaikeasti hahmottuva aineistokokonaisuus oikeaoppisesti yrittämällä tunnistaa siitä arkistonmuodostajia ja arkistoja. Tulos oli sellainen suhteiden ryteikkö, että hiki tulee vieläkin sitä ajatellessa.

Yksinkertaisuuden vaatimus voi tarkoittaa sitä, että tehtäisiin jatkossakin suoraviivaisesti yhdellä tavalla ja kuten ennenkin. Se ei minusta ole nykypäivää. Tarvitaan koko elinkaaren, erilaisten aineistojen ja eri näkökulmien ottamista huomioon. Tältä kannalta arkistokuvailu ei ole yksinkertaista eikä voikaan sitä olla.

Yksinkertaistaminen ei ole minusta käsitemallin asia muuten kuin siinä mielessä, että nostamalla abstraktiotasoa yksityiskohtia saadaan piilotettua. Käytännön sovelluksissa voidaan kuitenkin kuvailla vain osaa siitä, mitä voitaisiin käsitemallin puitteissa kuvailla, tai näyttää koko kuvailusta käyttäjälle vain osa. Se, mitä käyttäjälle pitäisi kertoa, missä tilanteessa ja millaisen käyttöliittymän kautta, on minusta vaikea kysymys. On aihetta epäillä ammattilaisten ”mutua” siitä, mikä toimii. Tutkimusten mukaan käyttäjät yleisesti ottaen ymmärtävät arkistojen toimintaa ja kuvailua paljon huonommin kuin me ammattilaisina kuvittelemme. Näin on ollut ennen ja on jatkossakin. Uusi käsitemalli tuskin muuttaa sitä.

Jos halutaan edistää aineistoon pääsyä, niin yksinkertaisin ja toimivin tapa on lisätä sisällönkuvailua. Kaikki tietävät kirjastot, kaikki tietävät Googlen. Sieltä tulevat mallit, joita käyttäjät yrittävät myös arkistossa noudattaa. Provenienssin tai tehtävien mukaan hakeminen ei ole intutiivista. Asiakirjatyypin kertominen ei auta yleensä käyttäjää. Joten pitäisi lisätä asiasanoja, kuvailla sisältöjä ja mahdollistaa vapaatekstihakuja niihin. Se on uudessakin käsitemallissa mahdollista.