Etusivu > Järjestäminen, luettelointi ja kuvailu, Tutkimus > Uudenlaisia lähdeviitteitä

Uudenlaisia lähdeviitteitä

Ennen ja nyt  -lehdessä on Anu Lahtisen artikkeli Kartano ja kyläläiset. Sundholman omistajien ja lähiseudun asukkaiden omaisuuskiistoja 1500-luvun Kalannissa. Siinä pilotoidaan arkistolaitoksen lähdeviitepalvelua sähköisille aineistoille. Palvelu generoi aineistoille viitteen, jonka voi kopioida leikepöydälle ja lisätä tutkimukseensa. Linkki vie artikkelista aina suoraan aineistoon. Esimerkiksi:

Lagman Klas Fleming förbjuder Kallelaborna i Nykyrka all katsläggning före eller under fiskens lektid i socknens allmännings vatten 20 mars 1417 1417-1417, Sundholman kartanon (Kalanti) arkisto, TMA. URN:NBN:fi-al2013040313254814498486

Luonnontieteissä yhteys julkaisun ja tutkimusaineiston välillä on ollut jo arkipäivää. On jo aikakin humanistien päästä samalle palvelutasolle. Yleiseen käyttöön lähdeviitepalvelu tulee 2015.

Huomasin palvelussa sellaisen puutteen – jos sen haluaa sellaisena nähdä – että leikepöydälle kopiotava linkki ei toimi sellaisenaan, jos sen haluaa lisätä sähköiseen aineistoon. Alkuun on lisättävä http://urn.fi/, ennen kuin se alkaa toimia.

Mainokset
  1. sunnuntai 29.9.2013 8:50

    Kansallisarkiston rakentama järjestelmä perustuu dokumenteille annettuihin uniikkeihin URN-tunnisteisiin. Koska verkkoselaimet eivät osaa hyödyntää niitä sinällään (toisin kuin aikoinaan 90-luvulla visioitiin), tunnisteen eteen pitää URN-resolverin osoite, tässä tapauksessa http://urn.fi.

    Kyseessä on siis järjestelmän ominaisuus, ei varsinainen puute. Muut vastaavat pysyvät tunnisteet (esim. DOI ja handle) resolvoituvat samalla logiikalla.

    URN-järjestelmää on esitelty mm. seuraavan linkin takaa löytyvässä Esa-Pekka Keskitalon kuuden vuoden takaisessa artikkelissa:

    http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071298

  2. torstai 3.10.2013 10:53

    Hei! Pyrimme vielä taitettujen artikkelien viitteiden toimivuutta kehittämään, mutta pilottityökalua tullaan vielä muokkaamaan. Historiantutkimuksen PID-viitteiden haasteena on muun muassa se, että digitoitua aineistoa on Suomessakin n. 700-800 vuoden ajalta, ja sitä on viety arkistoon ja myöhemmin verkkoon vaihtelevin keinoin; ja ihanne olisi, että aineistot olisivat saatavilla historiantutkimuksen perspektiivistä tarpeellisen ajan, ainakin toiset 700-800 vuotta (tai edes 100 vuotta). Tässä alkupilotissa tuli vastaan monenlaisia haasteita, toivoaksemme ensi vuonna pääsemme testaamaan laajempaa aineistoa muun muassa Ennen ja nyt -julkaisussa, yleisellä call for proposalilla. Suomen keskiajan tutkimuksen seuran Glossae-lehdessä puolestaan ilmestyy arvio pilotin toimivuudesta. Aihe on framilla myös mm. Kansallisarkiston avoimessa seminaarissa 8.11.2013.

  3. torstai 3.10.2013 10:58

    Jatko: 700-800 vuoden pysyvyystoive on esitetty puolihumoristisessa mielessä, mutta tarkoitus on konkretisoida historiantutkimuksen ja historiallisen relevanssin aikajännettä. 😉

  1. Ei paluuviitteitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: