Arkisto

Archive for huhtikuu 2015

Arkisto käy hengen päälle

keskiviikko 22.4.2015 Jätä kommentti

Huomio kiinnittyi uusimmassa Comma-lehdessä (2/2013) artikkeliin poliittisista syistä murhatuista arkistoammattilaisista (kirj. Antoon de Baets). Heti ei tule ajatelleeksi, että työssä olisi mitään paperihaavoja vaarallisempaa. De Baets on käynyt läpi kuusitoista tapausta eri puolilla maailmaa. Niistä neljässä kuolema liittyi jollain tavalla työhön. David Rjazanovia syytettiin menshevikkien ja Marxin papereiden piilottelusta ja hän kuoli Stalinin puhdistuksissa v. 1938. Zelig Kalmanovitsh ja Emanuel Ringelblum dokumentoivat elämää puolalaisissa juutalaisghetoissa natsien vallan alla. Romaniassa Károly Borbáth (k. 1980) keräsi aineistoa unkarilaisen reformoidun vähemmistökirkon elämästä. Tämä oli tuplasti feux pas maassa, jossa oli yhtä aikaa sekulaari ja nationalistinen hallitus. Pyhällä Laurentiuksella on seuraajia.

Mainokset
Kategoriat:Arkistohistoria

Arkistokuvailu

torstai 16.4.2015 Jätä kommentti

Arkistokuvailu

Ei ole minun – en osaa piirtää. Kiitos kollegalle!

Kategoriat:Kevyempää

Linkitettyä dataa juoksuhaudoista

keskiviikko 15.4.2015 Jätä kommentti

Kanadalainen demo siitä, mitä linkitetyllä avoimella datalla arkistoissa voitaisiin saada aikaan,

Kategoriat:Avoin data

Vielä asiakirjoista lähteinä

maanantai 13.4.2015 Jätä kommentti

Vaikka Matti Klingen näkemys on tässä blogissa aikaisemminkin todettu, lainaan päiväkirjaa vielä kerran. Kyse on keskustelusta vuonna 1875, jossa pohdittiin Tanskan jakamista Saksan ja Ruotsin kesken:

Minun mielestäni historiaa ei voi kirjoittaa vain asiakirjojen perusteella, siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikesta ei pidetä pöytäkirjaa. Le Flôn mainitsema mahdollisuus kuuluu sellaisiin kysymyksiin, joista oli voitu keskustella tai luultavasti oli todella keskusteltu nimenomaan niin, ettei jäisi kirjallisia todistuskappaleita. Kaikki suuret asiat valmistellaan ensin jotenkin ennen kuin niistä tehdään asiakirjoja. Joskus jää jäljelle luottamuksellisia muistiinpanoja tai muistelmien todistuksia, joskus ei…  (Pinaatti ja Saint-Simon. Päiväkirjastani 2013–2014, s. 166-7.)

Jälleen huomio kiinnittyy siihen, miten tärkeitä epäviralliset aineistot ovat.

Kategoriat:Historia

Erään arkistonhoitajan testamentti

lauantai 11.4.2015 Jätä kommentti

Marja Kerolan  ”Erään arkistonhoitajan testamentti eli arkipäivän tiedon siirtoa” (Mediapinta 2014) perustuu ilmeisesti omakohtaisiin kokemuksiin kunnan arkistonhoitajana. Takakannen mukaan se ”kertoo todellisesta elämästä ja pienestä ihmisestä lakisääteisen tehtävän edessä”. Kaunokirjallinen puoli teoksesta lienee vaatimaton – en osaa sitä arvostella – mutta ammatillisesti kirja antanee realistisen ja osin masentavankin kuvan siitä, millaista on tehdä raskasta työtä aliarvostettuna ja alipalkattuna.

Kategoriat:kirjallisuus

Arkistokaskuja

torstai 9.4.2015 1 kommentti

Olen välillä katsonut kateudella väkirikkaampia toiminta-alueita, joilta riittää ammattikunnan kaskuperinnettä talteen kerättäväksi. Asiakirjahallinnasta tiedän vain muutaman vitsintapaisen. Siinä toivossa, että pienestä siemenestä kasvaa suuren suuri puu, laitan ne tässä jakoon.

Harjoittelija laitetaan järjestämään korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa toimineen miehen arkistoa. Jonkin ajan kuluttua hän tulee hämmentyneenä ohjaajan luokse ja kysyy, kuinka suuri perhe tällä oikein oli. ”Miten niin?” – ”No, kun arkisto on täynnä ’Hyvä veli’ -kirjeitä”.

Tämä on itse koettu tositapaus. Seuraavat ovat kuulemiani:

Valtionarkistoon tulee puhelu, jossa kysytään päätearkistoista. Puhelu yhdistetään tietotekniikkayksikköön.

Kiinalainen delegaatio vierailee Valtionarkistossa. Suomalaisten puolelta vastaanottajana on mies, joka partansa vuoksi näyttää ikäistään vanhemmalta. Kiinalainen on kohtelias ja kehuu, kuinka iäkkäältä suomalainen vaikuttaa. Tämä loukkaantuu, muttei halua vastata samalla mitalla, ja sanoo puolestaan kiinalaisen olevan hyvin nuorekas. Nyt on kiinalainen myrtsi.

Kategoriat:Kevyempää

Arkistoista Historiallisessa Aikakauskirjassa

keskiviikko 8.4.2015 Jätä kommentti

Uusimmassa HAikissa (1/2015) on peräti kaksi arkistoihin liittyvää artikkelia. Eljas Orrman tarkastelee arkistolainsäädännön historiaa ja Päivi Happonen kirjoittaa lähdeaineistojen sähköistymisestä. Kumpikaan kirjoitus ei tarjoa alaa tuntevalle järisyttävää uutta. Se on kuitenkin mielenkiintoista, että arkistolaitoksen toimivallasta on ollut epäselvyyksiä vuoden 1939 arkistolaista lähtien. Tämä johtuu vähäisestä käsitteenmäärittelystä ja epäselvästä normihierarkiasta.

Jokin aika sitten eräs tietoalan guru julisti lehdessä ”kaiken tiedon olevan verkossa”. Tähän voi todeta, että arkistolaitoksen aineistosta on 1,6 % digitoitu.

Kategoriat:Arkistohistoria