Arkisto

Archive for marraskuu 2015

Sähköposti ei ole yksityisasia

sunnuntai 1.11.2015 1 kommentti

Ministeri Anne Berner lähetti eduskuntaryhmille sähköpostia yrityksensä kautta. Berner puolusteli tätä virkasähköpostissa olleilla teknisillä ongelmilla. Valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö kommentoi tietoturvallisuuden näkökulmasta. Asiassa on myös muita puolia.

Tuskin kukaan voi kiistää sitä, että sähköposti on nykyisin keskeisesti toimintaa dokumentoiva väline. Jos halutaan jälkikäteen tietää, millaisia keskusteluja on käyty, millaisia vaihtoehtoja on ollut olemassa, kuka on ollut milläkin kannalla ja millaisissa verkostoissa asioita on käsitelty, se parhaiten näkyy sähköposteista. Tästä on osoituksena Jarmo Korhosen paljastuskirja, joka näyttää perustuvan sähköpostiviesteihin.

Avoimessa demokratiassa poliittisessa ja hallinnollisessa toiminnassa syntyvä informaatio ei ole yksityisasia. Sen avulla valvotaan toimintaa ja arvioidaan sen asianmukaisuutta. Sen avulla tulevaisuudessa luodaan kuvaa siitä, miten yhteiskunta on muotoutunut ja millaiset tekijät ovat kehitykseen vaikuttaneet.

Jos yhteiskunnan päätöksentekijät alkavat viestiä muilla kuin virallisilla kanavilla, viestinnän mahdollisuudet tulla joskus yhteiskunnallisen kontrollin ja tutkimuksen ulottuville ovat vähäiset. Muutenkaan ne eivät ole kovin suuret: sähköpostiviestin päätyminen organisaation arkistoon jää yleensä viestijien harkinnan, tietämyksen ja omantunnon varaan. Olennaisesti toimintaa dokumentoivat viestit täytyisi toki liittää valmisteluasiakirjoihin, mutta näin käynee käytännössä harvoin. Useimmat käyttäjät ovat liian kiireisiä tai välinpitämättömiä tehdäkseen näin, vaikka itse viestinnässä ei mitään salassa pidettävää olisikaan.

Tämän vuoksi Yhdysvalloissa on säilyttämään arkistossa keskeisten toimijoiden kaikki sähköpostiviestit. Sekään ei ole täydellinen ratkaisu. Suurin keskusteluista on vähäpätöistä tauhkaa. Lisäksi talteen jää viestejä, joille ei pitäisi niin käydä. Silti voi kysyä, eikö Suomessakin pitäisi harkita tätä? Maan tavat kukoistavat pimennoissa, jonne julkinen katse ei ylety. Suomalainen asiakirjajulkisuus on laajaa, mutta jos se jättää arkistoihin vain julkisuutta varten tuotetut päätösasiakirjat, paljon taustaprosesseista jää piiloon. Muutos tietysti edellyttäisi pitkää suoja-aikaa, minkä jälkeen viestit vasta tulisivat julkisiksi.

(Tarjottu HS:n mielipidepalstalle.)

Kategoriat:Sähköiset, Yhteiskunta