Etusivu > Arkistohistoria, Tutkimus > Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa

Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa

Uusin ”Arkiv. En tidskrift om arkivets alla aspekter” -lehti on omistettu Näringslivets Arkivrådille, joka täyttää 60-vuotta tänä vuonna. Jos ymmärrän oikein, NLA vastaa suurin piirtein meidän Liikearkistoyhdistystämme.

Yksi lehden jutuista on otsikoitu ”Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa”. Siinä katsotaan ruotsalaisen asiakirjahallinnon juurien alkavan 1910-luvun taylorismista. Työn rationalisoinnin ajatus ulottui myös yritysten tiedonhallintaan. Sellaiset kirjat kuin Olof Kärnekullin ”Hur man organiserar ett affärsföretag” (1924) ja A. Pärtelin ja K. E. Thelinin ”Dokumentets väg och vandring genom företaget” samalta vuodelta levittivät ajatusta. Tarras Sällsfors, joka oli kääntänyt Taylorin teoksen tieteellisestä liikkeenjohdosta ruotsiksi, julkaisi itse kirjan ”Kontorarbetets rationalisering” (1933).

Arkistoista ja asiakirjahallinnosta voidaan puhua monin vivahtein. Jos huomio on arkistossa jo syntyneenä ja kulttuurihistoriallisiin tarkoituksiin säilytettävänä kokonaisuutena, sillä ei ole juuri mitään tekemistä asiakirjahallinnon kanssa. Jos huomio on edelleen kulttuurihistoriallisessa arkistossa, mutta aletaan miettiä, miten se saadaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti tuotettua organisaation toiminnassa, ollaan otettu askel asiakirjahallinnon suuntaan. Tällaista ajattelua meiltä löytyy runsaasti ja jo Hausenin ajalta. Se on ehkä edelleen viranomaisohjauksessa dominoiva näkemys.  Puhtaimmin asiakirjahallinnosta voi puhua silloin kun asiakirjahallinnan tarkoituksena on vain palvella organisaation toimintaa ja kaikki muut intressit ovat tälle alisteisia ja toisarvoisia. NLA syntyi tälle pohjalle vuonna 1957.

Herää epäilys, että meilläkin Liikearkistoyhdistyksen synty voisi edustaa tällaista puhdasoppista asiakirjahallinnollisuutta. Saman tien herää epäilys, että näin ei ole. Oman Kansallisarkistomme kirjastosta löytyy Åke Kromnowin ”Hur man ordnar ett industriarkiv” (1947) ja Bertil Nyströmerin ”Kontorsorganisation” (1956), joten samoja trendejä seurattiin myös Suomessa. Toisaalta en näe nykyliikkarissa tällaista painotusta. Ehkä sellainen on joskus ollut.

Kun monilla historianlaitoksilla näytään nykyisin tekevän arkistohistoriallisia graduja, joku voisi selvittää tätä aatehistoriaa.

 

Mainokset
  1. Ei kommentteja.
  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: