Etusivu > Sekalaista > Lohkoketjuista arkistojen tuho tai pelastus?

Lohkoketjuista arkistojen tuho tai pelastus?

Lohkoketjuista povataan maailmaa mullistavaa teknologiaa. Lohkoketjut muuttavat kaiken pankkitoiminnasta logistiikkaan ja äänestämiseen. Lohkoketju antaa meille pankeista vapaan rahan, varmistaa reilun kaupan tuotteiden reiluuden, tekee rekistereiden- ja kirjanpitäjistä katoavia ammattiryhmiä ja demokratisoi yhteiskuntaa, luvataan netissä.

Teknisesti lohkoketjuihin liittyy monia kysymyksiä. Asiakirjahallinnassa ei kuitenkaan tarvitse välittää tekniikan yksityiskohdista. Tärkeää on ymmärtää periaate. Lohkoketjun perusidea on yksinkertainen. Tallennettavasta datasta lasketaan tarkastussumma (”tiiviste”), joka tallennetaan ”lohkoon”. Vertaamalla dataa tiivisteeseen voidaan myöhemmin varmistua siitä, että dataa ei ole sormeiltu. Jos dataa muutetaan, tiiviste ei enää pidä paikkaansa. Kun uutta dataa lisätään ketjuun, uusi tiiviste lasketaan uudesta datasta ja aikaisemmasta tiivisteestä. Tulos tallennetaan jälleen uuteen lohkoon. Näin ketju lukittuu.

Olennaista on, että lohkoketju on täysin hajautettu verkkoon. Sillä ei ole keskitettyä valvojaa, joka pitäisi siitä huolta. Ketjusta on kopioita eri puolilla verkkoa, mikä tekee sen manipuloimisen mahdottomaksi. Ketjun luotettavuus perustuu yksinomaan teknologiaan.

Perinteisesti arkisto on ollut tiedon autenttisuuden ja luotettavuuden takaaja. Tietoon voitiin luottaa, koska se oli puolueettoman toimijan – arkiston – hallussa ja sen valvonnan alaisena. Niinpä nyt voidaan väittää, ettei lohkoketjujen jälkeen enää tarvita arkistoa tai asiakirjahallinnon funktiota, joka huolehtisi tiedosta. Ei tosin ole suurta pelkoa siitä, että tämä ajatus esitettäisiin. Ainakin erään Northumbrian yliopistossa tehdyn tutkielman mukaan tiedonhallinnan näkökulmat eivät ole organisaatioissa olennaisia mietittäessä käytetäänkö lohkoketjuja. Mutta jos nyt kuitenkin kuulette tämän suuntaisen ajatuksen, kehotan vetämään henkeä syvään ja tarttumaan rauhallisesti arkistoteoriaan. Kyse on siitä, mitä tämä ala oikeasti tekee ja miten lohkoketjuteknologia siihen vastaa.

Eheys ei ole kaikki kaikessa

Asiakirjahallinta on tiedon siirtämistä ajasta ja paikasta toiseen niin, että tiedon ominaisuudet voidaan taata ja sen elinkaarta kyetään hallitsemaan suunnitelmallisesti. Tiedon ominaisuudet ovat tuttuja: ne ovat autenttisuus, luotettavuus, käytettävyys ja eheys. Tieto on autenttista, kun voidaan varmistua siitä, että tieto on sitä, mitä sen pitäisi olla, ja sen laatija tai lähettäjä sekä laatimis- tai lähettämisajankohta voidaan todentaa. Tieto on luotettavaa, kun voidaan uskoa sen oleva luotettava esitys siitä, mitä se todistaa. Tieto on ymmärrettävää, kun se pystytään paikallistamaan, hakemaan, esittämään ja tulkitsemaan. Tieto on ehyttä, kun se on täydellistä ja muuttumatonta.

Lohkoketjuteknologia itsessään palvelee näistä vain viimeistä: tiedon eheyttä. ICT-ammattilaiset ovat aina keskittyneet eheyteen, koska sähköinen data on niin helposti muutettavissa. Asiakirjahallinnan näkökulmasta se ei kuitenkaan riitä. Myös autenttisuus ja luotettavuus ovat tärkeitä. Luciana Duranti kirjoitti tästä jo kaksikymmentä vuotta sitten.

Arkistoteoria nimittäin sanoo, että tiedon autenttisuuden ja luotettavuuden takaamiseen on kaksi keinoa: tiedon syntyprosessin valvonta ja muotoseikkojen vaatiminen. Mitä vaikeammaksi asiakirjan tuottaminen on tehty, mitä huolellisemmin sen laatimista valvotaan, ja mitä enemmän asiakirjalta vaaditaan erilaisia muotoseikkoja, jotka paperimaailmassa olivat allekirjoituksia, leimoja, vesileimoja, päiväyksiä, sitä varmempia voidaan olla tiedon autenttisuudesta ja luotettavuudesta.

Samat säännöt pätevät sekä digitaaliseen että analogiseen tietoon. Jos ei voida olla varmoja esimerkiksi passin antajasta, on samantekevää, onko passin eheys taattu lohkoketjun tiivisteellä. Lohkoketju kertoo vain passin olevan sisällöltään sama kuin ennen – siis ehkä muuttamaton väärennös. Muuttamattomuus ei yksin osoita viestin olevan sitä, miltä se näyttää. Lohkoketjulla lukitseminen ei esimerkiksi varmista, että yliopiston sähköpostiosoitteesta lähetetty kannanotto olisi yliopiston virallinen kanta. Ehkä viesti ei ole oikeasti yliopistolta lähetetty, tai jos olisikin, siinä voi olla kyse henkilökohtaisesta mielipiteestä, tai jopa pilasta.

Mikään määrä eheyttä varmistavaa teknologiaa ei vastaa autenttisuutta ja luotettavuutta koskeviin kysymyksiin, mutta joskus sama teknologia kyllä jossain määrin palvelee kumpaakin tarkoitusta. Esimerkiksi sähköinen allekirjoitus voi sekä lukita viestin sisällön, että varmistaa sen lähettäjän. Silloin kun asiakirjojen laatiminen on holtitonta, lähettäjän tietäminen ei kuitenkin välttämättä riitä. Trumpin hallinto tarjoaa tästä hyvän esimerkin: on vaikea sanoa, mikä on nykyisin Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinnon kanta eri asioihin, kun tästä kertovat lausunnot tulevat kontrolloimatta. Presidentti ja muut puhujat kyllä tunnetaan, mutta lausuntojen luotettavuus on huono.

Lohkoketjun tiivisteellä voidaan lukita aivan mitä tahansa dataa. Siksi sen suojaamana voi olla myös metatietoa, joka kertoo datan alkuperästä tai tekee tiedosta ymmärrettävämpää. Tällaisen tiedon tuottaminen on kuitenkin edelleen asia, josta täytyy erikseen huolehtia. Lohkoketjut eivät sitä tee. Näissä asioissa asiakirjahallinnalla on aina työmaata.

Miten seulonta tapahtuu?

Asiakirjahallinnassa on muistettava myös aika-aspekti. Asiakirjahallinnan näkökulmasta kyse ei ole vain tiedosta ja sen piirteistä juuri nyt. On tarkasteltava pidempää aikaväliä. Silloin esiin nousee uusia tekijöitä. Lohkoketjut ensiksikin estävät tiedon muuttamisen. Tämä kuulostaa hyvältä, mutta ei aina ole sitä. Joskus tietoa pitää poistaa, vaikkapa koska tallennetut henkilötiedot ovat käyneet tarpeettomiksi. Huonosti käytettynä lohkoketjuista on haittaa seulonnalle.

Hyvällä suunnittelulla ongelma voidaan ilmeisesti kiertää. Lohkoketjuihinhan ei tallenneta itse dataa, vaan ainoastaan siitä laskettu tiiviste. Ketju varmistaa, että se kokonaisuus dataa, josta tiiviste on laskettu, on edelleen muuttumaton. Ketju ei sinänsä estä tiedon poistamista, koska data on jossain muualla. Silloin ketjuun vain jää tiivisteitä, joilla ei ole käyttöä.

Jos tiivisteet siis lasketaan sopivalla tarkkuudella, tiedon hävittäminen on edelleen mahdollista sotkematta lohkoketjua. Jos esimerkiksi yksittäisiä dokumentteja tullaan myöhemmin hävittämään, tiivisteet on laskettava ja tallennettava lohkoketjuun jokaisesta dokumentista erikseen. Silloin ketjussa on tiivisteitä, joihin liittyvää dataa ei enää jossain vaiheessa mistään löydy, mutta olemassa olevan datan osalta ketju on edelleen pätevä.

Niinpä vaikuttaisi siltä, että tässä on uusi näkökulma asiakirjahallinnan suunnitteluun siellä, missä lohkoketjuja käytetään. Ammattilaisten olisi ymmärrettävä sekin ja otettava se huomioon.

Pitkäaikaissäilytyksestä ongelmia

Koska lohkoketjuihin ei tallenneta itse dataa, tiedon pitkäaikaissäilytyksestä on edelleen huolehdittava jossain muussa järjestelmässä. Tämä tarjoaa toisenlaisia haasteita. Pitkäaikaissäilytykseen tarvitaan edelleen järjestelmä, lohkoketju ei taio sen tarvetta pois. Säilytettävän datan on pysyttävä synkronisoituna lohkoketjuun.

Pitkäaikaissäilytyksessä data ei pysy pitkällä aika välillä muuttumattomana. Ohjelmistojen ja tallennusmuotojen kehitys johtaa siihen, että itse dataan joudutaan jossain vaiheessa koskemaan. Ainakin sen metatietoja joudutaan varmasti täydentämään, koska säilytysjärjestelmän on dokumentoitava datalle tehtävät toimenpiteet. Sekä datan konvertointi että metatietojen täydentäminen merkinnee lohkoketjun mitätöintiä. Ratkaisuja ehkä on, mutta vielä on pohtimatta, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Arkistonäkökulmasta lohkoketjuista on toistaiseksi kirjoitettu erittäin vähän.

(Julk. Faili 3/2018, s. 10-11. Lehtikirjoituksen otsikosta jäi pois kysymysmerkki.)

Mainokset
Aiheet:Sekalaista
  1. Ei komnentteja
  1. Ei paluuviitteitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: