Archive

Archive for the ‘Tilaisuudet’ Category

Tiedon järjestämisen uudet mahdollisuudet 24.5. Helsingissä

torstai 25.4.2013 Jätä kommentti

Informaatiotutkimuksen yhdistyksen 24.5. Helsingissä järjestettävän kevätseminaarin aiheena on Tiedon järjestämisen uudet mahdollisuudet. Ohjelma löytyy ITY:n sivuilta. Seminaari järjestetään yhdessä Kansalliskirjaston kanssa ja se on maksuton. Ilmoittautuminen 17.5. mennessä.

Expossa tavattua

perjantai 30.11.2012 Jätä kommentti

Kansallisarkistossa järjestetty, sähköistä asiakirjahallintaa käsitellyt Sähke expo keräsi suuren joukon alan ammattilaista yhteen esittelemään, tutustumaan ja keskustelemaan eAMS:n ja sähköisen säilyttämisen ratkaisuista. Puheenvuoron saivat niin ylätason ministeriöohjaus, järjestelmätoimittajat kuin normeja käytäntöön soveltavat käyttäjäorganisaatiotkin.

Esityksistä nousi esiin joitain yhteen nivovia teemoja. Oli kyse sitten kokonaisarkkitehtuurista tai yksittäisen tietojärjestelmän käyttöönotosta, puheessa toistuivat asiakaslähtöisyys ja palvelunäkökulma. Tällä tarkoitettiin muun muassa kansalaisten sähköisen asioinnin nivomista joustavaksi osaksi asiakirjajärjestelmää, mutta loppukäyttäjän, sen rivivirkamiehen jokapäiväisen työn helpottaminen pitäisi olla yhtä lailla tavoitteena. Kuten eräässä esityksessä todettiin, oikean tehtäväluokan valinta saattaa loppukäyttäjälle olla ”vähän hankalaa”. Enterprise search eli googlen tyylinen eri tietovarantoihin porautuva haku on yksi esimerkki käytettävyydestä.

Lähes kaikissa tietojärjestelmäprojekteissa hankintaa perustellaan päällekkäisyyksien poistamisella ja toiminnan tehostamisella. Tietoa syydetään erillisiin järjestelmiin, ja tällaisesta siiloajattelusta pitäisi päästä eroon. Master data eli organisaation eri prosessien läpi menevä tieto toimii organisaation operatiivisten järjestelmien syötteenä, ja näiden tietojen pitäisi olla yhteiskäyttöisiä. Mitä master data sitten on, vaihtelee organisaatiosta toiseen.

Expossa kuullun perusteella voisi olettaa, että monessa paikassa asiakirjahallinnan ammattilaiset on otettu tasavertaisina keskustelukumppaneina mukaan projekteihin siinä missä tietohallintokin. Hyvä niin. Päivän aikana kuultiin monta menestystarinaa ja tulevaisuuden suunnitelmaa, mutta missä olivat epäonnistumiset tai edes ’lessions learned’? Arkistopäivien neljän vuoden sykli on pitkä. Ehkä Sähke expo täytti jonkinlaista aukkoa sen suhteen. Tapahtumalla oli suuri suosio, joten kysyntää on.

Lisää resursseja arkistojen tutkimukselle

sunnuntai 29.5.2011 Jätä kommentti

Kesken Memornetin kesäkoulun saapui ilouutinen: Suomen Akatemia rahoittaa Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen hanketta Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa – suomalaiset arkistoinstituutiot vallan verkostoina ja muistin paikkoina. Vastuullisena johtajana on Kirsi Vainio-Korhonen. Erinomaista! Tuskin maltan odottaa tuloksia. Rahoituskausi on 2011 – 2015. Kulttuurihistoriallisesti suuntautuvalla arkistotutkimuksella näyttää olevan nostetta.

Kesäkoulussa oli koolla suurin piirtein sama porukka kuin aikaisempina vuosina. Ehkä siksi tunnelma oli intiimi, perhepiirin omainen. Maryanne Dever Newcastlen yliopistosta Australiassa oli onnekkaasti juuri kesäkoulun aikaan Suomessa muista syistä. Hänen toisen päivän keynote-esityksensä sopi erinomaisesti koulun teemoihin.

En yritä referoida esityksiä, koska en pystyisi tekemään niille oikeutta. Mieleen jäi esimerkiksi, miten Maryanne Dever puhui ”materiaalisesta lukutaidosta” (jos muistan käsitteen oikein). Kun Greta Garbon kirjeet Mercedes de Acostalle tulivat julkisiksi, lehdessä oli otsikko ”Garbon kirjeet eivät paljasta mitään”. Kuitenkin, jos katsotaan, millaisella pieteetillä de Acosta oli säilyttänyt ja järjestänyt kaiken Garboon liittyvän—mukaan luettuna kukkalähetysten tyhjät saatekortit—kyse oli selvästi rakkaussuhteesta.

Tutkija ei pysty ”lukemaan” tällaisia seikkoja, jollei hänellä ole arkiston välittämänä muutakin tietoa kuin aineisto itse. Materiaalinen lukutaito lienee sähköisessä ympäristössä käyttökelvoton. Vaikka arkistojen toiminta jatkuu, pelisäännöt muuttuvat.

Tarjolla oli rikkaampia näkökulmia arkiseen aherrukseen, mutta ilmeisesti ammattilaistemme elämä on muutenkin riittävän rikasta ja mielenkiintoista. Ainakaan kesäkoululaisten lisäksi paikalla ei ollut muita kuin muutama kuulija SKS:stä.

Kategoriat:Tilaisuudet, Tutkimus

Kesäkoulua odottaessa

tiistai 24.5.2011 Jätä kommentti

Ann Gilliland käväisi tänään ”laitoksella”, siis informaatiotieteiden yksikön informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppiaineen tiloissa. Pienellä joukolla porukalla keskusteltiin siitä, missä mennään. Ann on arkistotieteen professori University of Californiassa ja Maryanne Deverin ohella toinen pääpuhuja Memornetin kesäkoulussa, joka pidetään nyt torstaina ja perjantaina SKS:n tiloissa Helsingissä. Pääpuheenvuorot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, tervetuloa kuulemaan!

Ann kertoi kokemuksiaan Australiasta. Kaukaa katsoen, kirjallisuuden perusteella, asiakirjahallinto ja arkistotoimi ovat siellä hyvää pataa, yksi saumattomasti yhteentoimiva asiakirja-ammattilaisten ryhmä, kuten Suomessa. Näin ei lähemmin tarkastellen ollutkaan. Toimintakulttuurit ja päämäärät ovat erilaisia, kun mennään ruohonjuuritasolle.

Arvatkaapa, kuinka monta täyttä professuuria arkistotieteessä on? Sata, viisikymmentä, kaksikymmentä? Anglosaksisista maista löytyy muutama, ehkä kolme. Etelä-Euroopasta varmaan jokunen lisää. (Itä-Euroopan arkistoprofessorit ovat kokemukseni mukaan ammatillista koulutusta antavien laitosten johtajia. Akateemisen tutkimuksen ja opetuksen kanssa heillä on vähemmän tekemistä.) Kovin pienestä joukosta on kysymys.

Tässä katraassa on sukupolven vaihdos käynnissä. Joukko nimekkeitä kirjoittajia – Luciana Duranti, Terry Eastwood, Terry Cook, Tom Nesmith, Richard J. Cox – on jäämässä eläkkeelle, ellei jäänyt jo. Mistä nousee uusi polvi?

Tähän liittyen: Memornetin tutkijakoulupaikkoja ei ole liiemmin kyselty. Joten, jos mietit, pitäisikö sinun hakea, vastaus on: kyllä.

Monikielistä, ei monimielistä

perjantai 13.11.2009 Jätä kommentti

Tämä viikko on kulunut Kansainvälisen arkistotieteellisen instituutin (IIAS) konferenssissa Italian Triestessä. Päällisin puolin IIAS:n kokoukset eivät eroa vaikkapa pohjoismaisista arkistopäivistä. Yksi ero kuitenkin on: puhujat ovat valtaosin instituutin jäseniä. Instituutti täytti tänä vuonna 25 vuotta. Niinpä monet instituutin jäsenistä tuntevat toisensa jo vuosikymmenten takaa. Illallispöydässä kävi monikielinen puheensorina, kun englantia, saksaa, italiaa, ranskaa ja slaavilaisia kieliä puhuttiin ristiin.

IIAS:n puhujia

Kuvassa on instituutin pitkäaikaisia jäseniä ja konferenssin puhujia. Vasemmassa reunassa ottaa kuvaa prof. Mihail Vasiljevitsh Larin (Venäjä, ВНИИДАД). Hänen vieressään istuvat Andrei Rybakou (Valkovenäjä,
БелНИИДАД), Jozef Hanus (Slovakia, uusi valtionarkistonhoitaja), Robert Nahuet (Kanadan kansalliskirjasto ja -arkisto) sekä Marie-Claude Delmas (Ranskan kansallisarkisto). Takarivissä Rybakoun ja Hanusin välissä näkyy Magdalena Marosz Krakovan kaupunginarkistosta. Magdalena kertoi tehneensä takavuosina näyttely-yhteistyötä Helsingin kaupunginarkiston kanssa.

Tarkoitus on kirjoittaa Failiin sisällöistä vakavammin ja enemmän, joten tässä vain hiven arkistotriviaa: Valkovenäjällä on kolme kansallisarkistoa, koska ”kansallisarkiston” nimellä kulkevassa laitoksessa voidaan maksaa parempaa palkkaa.

Kategoriat:Tilaisuudet

Osana Eurooppaa

maanantai 10.8.2009 Jätä kommentti

Olen ilmeisesti päässyt taas mukaan puhumaan IIAS:n 19. arkistopäiville Triesteen. Viesti löytyi spammilaatikosta liian myöhään, mutta järjestäjät suostuivat ystävällisesti pidentämään papereiden jättöaikaa.

Vaikka suhtaudun hieman kriittisesti tapahtumaan nimenomaan tieteellisenä (kontra ammatillisena) foorumina, niin IIAS:n konferenssilla on arvonsa. Uusimmassa Der Archivarin numerossa (2/2009) Joachim Kemper Münchenista toteaa (hän on tosin instituutin tulokasjäsenä jäävi puhumaan), että IIAS:n  ”International Archival Day kuuluu epäilemättä merkittävimpiin eurooppalaisiin arkistokokouksiin. Saksalaiselta kielialueelta tulevalle se tarjoaa lisäksi ajankohtaisen katsauksen kollegoiden kokemuksiin ja ongelmiin ennen kaikkea keskisen itä-Euroopan naapurivaltioissa”.

Näinpä. Asiakirjahallinnan käytännöt vaihtelevat maasta toiseen. Me olemme traditioinemme osa Eurooppaa. Siksi on absurdia, että englanninkielen hallitsevan aseman vuoksi on helpompi saada tietoja Australiasta kuin monista naapurimaista. Euroopan sisällä on monenlaisia kielimuureja, joita on itse vaikea ylittää, ja joita on mahdoton vaatia opiskelijoiden ylitettäväksi lukuunottamatta hyppäystä englanninkieliseen (ja jo ehkä varauksin) ruotsinkieliseen maailmaan. Olisi mielenkiintoista tietää esimerkiksi, miten asiakirjahallinnon ja arkistotoimen suhde hahmotetaan Italiassa, mutta tästä onkin italiaa osaamatta jo vaikea saada kuvaa.

IIAS:n kokouksessa näyttää olevan tällä kertaa puhujia Bosnia-Hertsegovinasta, Bulgariasta, Espanjasta, Italiasta, Israelista, Itävallasta, Kanadasta, Kreikasta, Kroatiasta, Montenegrosta, Puolasta, Ranskasta, Saksasta, Sloveniasta, Slovakiasta, Suomesta, Turkista, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Yhdistyneistä kuningaskunnista. Ei hassummat euroviisut. Vastaavia ei liene liikaa. Täällä meillä olisi pohjoismaiset arkistopäivät, mutta miten ne voisivat asiallisesti toimia hyvin, kun jokainen puhuu äidinkieltään (luonnollisesti äidinkieleltään suomalaisia lukuunottamatta) ja  ruotsalaisillakin on vaikeuksia ymmärtää jo norjaa.

Kategoriat:Tilaisuudet

Ranskan DLM-Forum

perjantai 3.10.2008 Jätä kommentti

Ranskan DLM-Forumin 10.-12.12. ohjelma on ilmestynyt verkkoon. Sääli, ettei matkalle ole maksajaa: anti ei näytä ohjelman perusteella vallan huonolta. Kun ammattillisia konferenssimatkoja on tavattu järjestää osin opetusministeriön rahoituksella, sellaisen olisi minusta voinut tehdä tännekin.  DLM lienee tärkein eurooppalainen alan kokoontuminen, eikä näitä ”suuria”, muillekin kuin DLM:n jäsenille avoimia konferensseja ole kovin usein.

Kategoriat:Tilaisuudet