Arkisto

Archive for the ‘Tutkimus’ Category

Nyt sitä saa…

…arkistotiedettä nimittäin. Lähes tuhatsivuinen Research in the Archival Multiverse ilmestyi viime vuonna paperilla ja on nyt vapaasti saatavilla verkosta.

Mainokset
Kategoriat:Julkaisut, Tutkimus

Mistä kirjoitetaan arkistotieteessä

lauantai 20.5.2017 Jätä kommentti

Olen lupautunut puhumaan arkistotieteen suuntauksista Euroopassa, vaikkei siinä oikeastaan ole mieltä. Ei nimittäin ole eurooppalaista arkistotiedettä, kuten ei ole erityisiä eurooppalaisia arkistoja ja niiden yhteistä arkistohistoriaa. Vaikka voisi luulla toisin, sellaisista puhuminen on ”vain vähän enemmän kuin illuusio ja vain vähän vähemmän kuin absurditeetti” (Michel Duchein).

Joka tapauksessa saadakseni esitykselle pohjaa ja nähdäkseni, mitä trendejä tältä hajanaiselta kentältä mahdollisesti löytyy, olen tehnyt käynyt läpi Archival Sciencen ja Records Management Journalin numerot muutamalta vuodelta. Se on yllättävän mielenkiintoinen harjoitus.

Esimerkiksi: mikä on käytetyin asiasana Archival Sciencen artikkelien kuvauksissa, jopa enemmän käytetty kuin arkistot? Se on ihmisoikeudet! En usko, että tätä monikaan olisi arvannut.

Kategoriat:Tutkimus

Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa

sunnuntai 7.5.2017 Jätä kommentti

Uusin ”Arkiv. En tidskrift om arkivets alla aspekter” -lehti on omistettu Näringslivets Arkivrådille, joka täyttää 60-vuotta tänä vuonna. Jos ymmärrän oikein, NLA vastaa suurin piirtein meidän Liikearkistoyhdistystämme.

Yksi lehden jutuista on otsikoitu ”Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa”. Siinä katsotaan ruotsalaisen asiakirjahallinnon juurien alkavan 1910-luvun taylorismista. Työn rationalisoinnin ajatus ulottui myös yritysten tiedonhallintaan. Sellaiset kirjat kuin Olof Kärnekullin ”Hur man organiserar ett affärsföretag” (1924) ja A. Pärtelin ja K. E. Thelinin ”Dokumentets väg och vandring genom företaget” samalta vuodelta levittivät ajatusta. Tarras Sällsfors, joka oli kääntänyt Taylorin teoksen tieteellisestä liikkeenjohdosta ruotsiksi, julkaisi itse kirjan ”Kontorarbetets rationalisering” (1933).

Arkistoista ja asiakirjahallinnosta voidaan puhua monin vivahtein. Jos huomio on arkistossa jo syntyneenä ja kulttuurihistoriallisiin tarkoituksiin säilytettävänä kokonaisuutena, sillä ei ole juuri mitään tekemistä asiakirjahallinnon kanssa. Jos huomio on edelleen kulttuurihistoriallisessa arkistossa, mutta aletaan miettiä, miten se saadaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti tuotettua organisaation toiminnassa, ollaan otettu askel asiakirjahallinnon suuntaan. Tällaista ajattelua meiltä löytyy runsaasti ja jo Hausenin ajalta. Se on ehkä edelleen viranomaisohjauksessa dominoiva näkemys.  Puhtaimmin asiakirjahallinnosta voi puhua silloin kun asiakirjahallinnan tarkoituksena on vain palvella organisaation toimintaa ja kaikki muut intressit ovat tälle alisteisia ja toisarvoisia. NLA syntyi tälle pohjalle vuonna 1957.

Herää epäilys, että meilläkin Liikearkistoyhdistyksen synty voisi edustaa tällaista puhdasoppista asiakirjahallinnollisuutta. Saman tien herää epäilys, että näin ei ole. Oman Kansallisarkistomme kirjastosta löytyy Åke Kromnowin ”Hur man ordnar ett industriarkiv” (1947) ja Bertil Nyströmerin ”Kontorsorganisation” (1956), joten samoja trendejä seurattiin myös Suomessa. Toisaalta en näe nykyliikkarissa tällaista painotusta. Ehkä sellainen on joskus ollut.

Kun monilla historianlaitoksilla näytään nykyisin tekevän arkistohistoriallisia graduja, joku voisi selvittää tätä aatehistoriaa.

 

Kulta-aika

maanantai 7.11.2016 Jätä kommentti

Suomalainen asiakirjahallinnan tutkimus voi tällä hetkellä paremmin kuin koskaan, jos katsotaan resursseja. Tampereen yliopistossa on yhtä aikaa kaksi julkaisevaa opettajaa ja vieläpä yksi jatko-opiskelija! Se on Suomen ennätys, jos unohdetaan arkistohistorialliset projektit. Ikävä kyllä, tämäkään ei riitä kriittiseen massaan. Ihanteellisesti suurempi joukko aktiivisia tutkijoita ruokkisi toisiaan ideoillaan. Lisäksi tämä suhteellinen kukoistus jää lyhytaikaiseksi. Vuoden vaiheessa palataan normaaliin.

Kaikki tutkimusalueet ovat nykyisin vaikeuksien partaalla. Isot ovat vaarassa, koska ne ovat suuria: niillä on, mistä leikata. Pienet alueet ovat vaarassa, koska ne ovat pieniä: niiltä voi helposti ottaa. Tässä välissä lienee optimikoko, jonka suuruus ei ole minulle selvinnyt.

Vahvuusalueiden, profilointien ja kansainvälisen tutkimusvaikuttavuuden ristiaallokossa arkistotieteen kaltainen ala on herkästi vaikeuksissa. Vaikea on nauramatta kuvitella tilannetta, jossa arkistotiede olisi Suomen menestystekijä, nostettu esiin Tampereen yliopiston strategiassa tai edes tulevan viestintätieteiden tiedekunnan vahvuusalue – sen henkilökunnasta 99,3 % kun tekee jotain aivan muuta. Tietenkin jotain alueesta voidaan leipoa sisään suurempiin yhteisiin visioihin, mutta jos samalla ei tunnisteta alueen erityispiirteitä, hyöty siitä lienee vähäinen. Kuitenkin tälläkin alueella on kansallista merkitystä ja sillä tarvitaan koulutettuja ihmisiä.

Kategoriat:Tutkimus

Tuhat sivua arkistotiedettä

maanantai 10.10.2016 Jätä kommentti

Teosta on mainostettu tässä blogissa aikaisemminkin, mutta nyt se on viimeinkin tullut painosta. Arkistotieteestä löytyy yli 1000 sivua luettavaa teoksesta Research in the Archival Multiverse, jonka kirjoittajissa itsekin olen. Virallinen ilmestymispäivä on 26. lokakuuta ja hinta 99.95 Australian dollaria. Saatavilla myös sähköisenä.

Uusia tietokantoja

perjantai 25.9.2015 Jätä kommentti

Blogin linkilistaan on lisätty kaksi tietokantaa, joissa on opinnäytteitä myös asiakirjahallinnan alueelta: Open Access Theses and Dissertations ja DART-Europe E-theses Portal.

Kategoriat:Tutkimus

Kirja arkistoalan tutkimuksesta tulossa

maanantai 27.7.2015 Jätä kommentti

Mainos

Monashin yliopisto julkaisee vuoden lopulla verkossa kirjan, jossa esitellään erilaista arkistotieteessä tehtyä tutkimusta. Kirjoittajana on joukko tutkijoita ympäri maailman. Tämä on mainos.

Esite: Research in the Archival Multiverse Flyer

Kategoriat:Julkaisut, Tutkimus