Vaaralliset termit

sunnuntai 11.2.2018 Jätä kommentti

Täällä reportterinne Aimo Nivaska, valtioneuvoston kanslia. Hallitus on juuri tiedottanut uusista turvamääräyksistä.

Arkistoterminologian on todettu kaksoissokkotesteissä aiheuttavan suurina annoksina uneliaisuutta, ajatusten harhailua ja keskittymiskyvyn herpaantumista. Yliannostuksen oireisiin kuuluu pakonomainen tarve etsiä korvaavia toimintoja. Uhrin oloa voidaan helpottaa antamalla hänelle esimerkiksi kännykkä näprättäväksi. Altistuksen jatkuessa henkilö alkaa lamaantua. Lopulta katse muuttuu lasittuneeksi ja elintoiminnot lakkaavat. Siksi tästä päivämäärästä alkaen voimaan astuvat seuraavat määräykset.

1. Arkistotermien käyttöä tulee tästä lähtien välttää. Niiden sijasta tulee käyttää ilmaisuja, joiden arkistopitoisuus on liudennettu olemattomiin. Sana ”asiakirja” on kokonaan kielletty massatilaisuuksissa, joissa joukkotraumatisoinnin vaara on ilmeinen. Sen sijasta on käytettävä termiä ”operatiivinen” tai ”toiminnallinen tieto”. ”Arkiston” saa mainita esityksissä rajoitetusti, korkeintaan 1-2 kertaa tunnissa. Mahdollisuuksien mukaan on puhuttava ”pitkäaikaissäilytysjärjestelmästä”. ”Arkistonmuodostussuunnitelma” on korvattava ”tiedonhallintasuunnitelmalla”, ”tiedonohjaussuunnitelmalla” tai ”tiedonohjausjärjestelmällä”.

2. Arkistotermejä saa käyttää vapaasti Kansallisarkiston toimipisteissä. Vaarallinen sektori ulottuu pääkaupunkiseudulla Työpajankadulta Siltavuoren kautta Snellmanin patsaalle.

3. Arkistotermejä saa myös käyttää silloin, kun kaikilla on niiden kuulemiseen vaadittava koulutus. Seuraava ohjeistus on viitteellinen määriteltäessä oikeaa annostusta:

  • Arkistotoimen peruskurssi antaa valmiudet altistukseen peruskäsitteille annostuksen pysyessä kohtuullisena.
  • Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tutkinto on useimmissa työtehtävissä riittävä, varsinkin jos työntekijällä on ajoittain mahdollisuus päästä pois arkistoympäristöstä. Jatkuva oleskelu arkistoterminologisessa ympäristössä saattaa kuitenkin johtaa henkisten toimintojen heikentymiseen. Jatkokoulutus on suositeltavaa vastustuskyvyn lisäämiseksi.
  • Ns. ”operoiva thetaani” -tasolla (esimerkiksi arkistoneuvos, FT) henkilö voidaan altistaa arkistoteorialle lähes tauotta ja myös vierailla kielillä.

Sääntöjen vastaisesta arkistoterminologian käytöstä voi tehdä ilmoituksen lähimmälle poliisiasemalle. Hallitus vakuuttaa, että sivuvaikutuksiltaan vaarattomampia termejä etsitään jatkuvasti yhteistyössä arkistojen kanssa. Nämä säännöt huomioon ottaen jokainen meistä voi kuitenkin viettää turvallista elämää.

Mainokset
Kategoriat:Kevyempää

Digitointiehdotus

keskiviikko 31.1.2018 1 kommentti

Kun Kansallisarkisto on nyt digitoinut Sotakorkeakulun diplomityöt vuoteen 1991 saakka, esittäisin toiveen, että myös arkistoalan tutkintojen lopputyöt Kansallisarkistossa digitoitaisiin. Uskon, että tästä tulisi kiitosta graduntekijöiltä kautta koko maan. Tutkielmia on tehty sekä alempaa että ylempää tutkintoa varten. Molemmista aukeaa alan arkeen tirkistysikkuna, jota parempaa tuskin on olemassa.

Kategoriat:Arkistohistoria

Suomen 7. arkistopäivät 2008

perjantai 5.1.2018 2 kommenttia

Löysin kollegan huonetta siivotessani esitykseni kymmenen vuoden takaa teorian, tutkimuksen ja käytännön suhteesta (merkinnät eivät ole omiani). Se ei itselläni ollut tallessa. Tuskinpa aihe kovin monia kiinnostaa, mutta teksti on lyhyt eikä mielestäni vanhentunut.  Tämä saattaa olla ainoa, mitä Suomen seitsemänsien ja historiallisiksi jäävien arkistopäivien esityksistä on tallessa. Sivusto on ainakin kadonnut netistä vuosia sitten. ”Historiallisiksi” päiviä voi luonnehtia siksi, ettei niitä ole enää sen jälkeen järjestetty.  Päivät olivat arkistolaitoksen voimanponnistus, jolle ei ole löytynyt jatkajaa. Jos mull’ ois valta diktaattorin, liikearkistopäivät laajentaisi skaalaansa valtionhallintoon ja ottaisi arkistoyhdistyksen mukaan tilaisuutta suunnittelemaan.

Kategoriat:Sekalaista

Osmo Palonen in memoriam

keskiviikko 3.1.2018 1 kommentti

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään saapui tieto siitä, että Osmo Palonen nukkui pois Joroisissa 28. joulukuuta 2017. Osmo oli Liikearkistoyhdistyksen Faili-lehden päätoimittajana kymmenkunta vuotta, eli lähes tulkoon koko sen ajan, jonka olen lehteen kirjoittanut. Niinpä ehdimme tehdä yhteistyötä monissa kuvioissa. Lehden lisäksi Osmo oli aktiivinen voima muun muassa liikearkistopäivien takana ja erilaisten käännösten tekemisessä.

Arvostin Osmossa erityisesti sitä, että hän oli niitä harvoja arkistoalaan vihkiytyneitä, joiden oma ammattitausta on alan ulkopuolella. Tämän vuoksi hän kykeni antamaan asioihin toisenlaista näkökulmaa ja katsomaan toimintaa esimerkiksi liiketaloudellisesta näkökulmasta – tämä tuntuu olevan arkistoihmisille erityisen vierasta. Osmon kokemus lehden tekemisestä näkyi monin tavoin myös Failin toimittamisessa. Jäämme kaipaamaan.

Kategoriat:Ajankohtaista

Lausuntoaikaa jatkettu

perjantai 10.11.2017 Jätä kommentti

Kuulin, että lausuntoaikaa tiedonhallinnan kehittämislinjauksista olisi jatkettu 13.11. saakka. Lausuntopalvelu on jo suljettu, mutta kirjaamon kautta ilmeisesti onnistuu. Varmistakaa viimeinen jättöpäivä kuitenkin. 

Kategoriat:Sekalaista

Ne jyrää meitin

torstai 2.11.2017 Jätä kommentti

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämislinjausten lausuntoaika meni umpeen eileen. Alan yhdistyksistä vain akavalainen ammattiyhdistys TAAY antoi lausunnon. Epäilen, saadaanko lausunnoilla muutoksia. Tiistain webinaarissa asiantuntija sanoi terminologiasta, ettei EU-asetuksen kansallinen liikkumavara anna tilaa päättää, miten täällä asioista puhutaan (!).  Tietysti lausunnot myös menevät moneen suuntaan. Oli ainakin joissain samoja asioita, joista olen itse huolestunut.

Arkistot ja asiakirjat nykyajan informaatiokentässä

tiistai 17.10.2017 1 kommentti

”Arkistot ja asiakirjat nykyajan informaatiokentässä” löytyy nyt TamPubista. Täytyy heti täsmentää, että ”nykyaika” tarkoittaa vuotta 1975. Kysymys on nimittäin uudelleenjulkaisusta. Lainaus esipuheesta:

Martti Favorinin vuonna 1975 Arkistotoimikunnalle laatima selvitys “Arkistot ja asiakirjat nykyajan informaatiokentässä” on vähäisen suomalaisen arkistotutkimuksen klassikko monesta syystä. Se valaisee asiakirjahallinnan tilannetta 1970-luvulla ja sitä kehitystä, joka johti vuoden 1981 arkistolakiin. Tietääkseni selvitys oli arkistolaitoksen tenttivaatimuksissa, joten se luultavasti vaikutti laajemmin ammattikunnan käsityksiin. Ehkä kiinnostavinta kuitenkin on, että Favorin tarkasteli selvityksessä tuoreella tavalla eri hallinnontasoille kertyvien asiakirja-aineistojen tietosisältöä, sisällössä ajan myötä tapahtuneita muutoksia sekä aineistojen käyttöä. Vaikka tällainen tutkimus on mielestäni alan kannalta aivan keskeistä, sitä ei ole sen jälkeen tullut lisää. Oma toiveeni on, että uudelleenjulkaisu innostaisi alan opiskelijoita ja muita tarkastelemaan asiakirjatietoa myös tästä näkökulmasta. Paitsi, että Favorinin tutkimuksesta on aikaa, tilannetta ovat muuttaneet hallinnonalojen yhteiset järjestelmät.