Etusivu > Sekalaista > Miten markkinoida arkistoja?

Miten markkinoida arkistoja?

keskiviikko 7.11.2012 Jätä kommentti Go to comments

Informaatiotutkimuksen päivät keräsivät viime viikolla Åbo Akademiin ilahduttavan paljon myös asiakirjahallinnan ammattilaisia ja tutkijoita. Vilkasta keskustelua käytiin niin arkistotieteen postmodernista paradigmasta kuin seulonnan kompleksisuudestakin.

Kirjastopuolen esityksiä kuunnellessa huomio kiinnittyi siihen, miten eri tavoin kirjastoja on viety lähemmäksi käyttäjää, tavallista kansalaista. Sosiaalista mediaa hyödynnetään monipuolisesti , mutta muitakin keinoja on. Esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston musiikkiosasto on järjestänyt levynsoittoiltoja baareissa tyyliin ”tänään soitetut levyt ovat huomenna lainattavissa”. Musasto-blogissa esitellään vuoroin työntekijöiden valitsema viikon levy. Lasten- ja nuortenkirjastotyöhön kuuluvat puolestaan oleellisesti mm. kirjavinkkaukset koululaisille.

Kirjastojen markkinointityö herätti kysymyksen, miten vastaavasti arkistoja voitaisiin tuoda lähemmäksi ihmisiä. Voitaisiinko arkistoblogeissa julkaista käytetyimmän aineiston top 3? Entä miten tutkijoille tarjoiltaisiin unohdettuja aineistoja, jota kukaan ei juuri ole vielä hyödyntänyt? Tuskin tutkija panisi pahakseen, jos arkisto vinkkaisi hänen valmiista tutkimuksestaan teemalla ”tämän kirjan alkuperäisaineisto vain meiltä”.

Yksi esimerkki tästä työstä on Arkistojen päivä, jota vietetään tällä viikolla erilaisin tapahtumin. Toivottavasti ne madaltavat kynnystä arkistoihin.

Kategoriat:Sekalaista Avainsanat:
  1. Olli Alm
    keskiviikko 7.11.2012 10:46
    Vastaus

    Tämä on erittäin tärkeä aihe, ja sellainen, johon itsekin aion entistä vahvemmin paneutua, kun saan Capture -projektin alta pois. Nytkin olen Arkistojen päivän tiimoilta viikon verran tehnyt PR-hommia, lähettämällä lehdistötiedotteita, menovinkkejä, päivittämällä nettisivuja ja sosiaalista mediaa, ja antamalla haastatteluita niin televisioon, radioon kuin sanomalehteenkin. Meillä on myös maakuntalehden verkkosivuilla pyörimässä tapahtumaa koskeva mainosbanneri, joka kattaa noin 150 000 latauskertaa.

    Arkistot ovat selkeästi alistuneet rooliinsa pienimpänä ja mitättömimpänä muistiorganisaationa (vrt. kirjastot ja museot). Arkistoille asiakkaat tuntuvat olevan pikemminkin riesa, joista pyritään pääsemään eroon, jotta aikaa jäisi ”oikeille töille”. Vai miksi muuten aina karsitaan ensimmäisenä aukioloaikoja, kun rahasta tekee tiukkaa? Noh, mehän tarjotaankin vain ”luotettavaa” tietoa ”oikeille tutkijoille” (lue: akateemiset historiantutkijat). Taviksilla ja heidän käsitykselläänhän ei ole mitään väliä, parempi että pysyvät pois jaloista pyörimästä. Näinhän se nimenomaan ei pitäisi mennä, jos tavoitteeksi asetetaan arkistojen yhteiskunnallisen merkittävyyden ja vaikuttavuuden maksimointi.

    Museot tarjoavat asiakkailleen elämyksiä. Arkistoissa taas ei ole asiakkaita, vaan tutkijoita, joille ei tosiaankaan tarjota elämyksiä, vaan ainoastaan kylmää faktatietoa. Miksi meidän pitää ajatella, että yksi FT on asiakkaana parempi kuin sata tavista? Miksei arkisto voisi aktiivisesti mainostaa aineistojaan suurelle yleisölle ja tarjota elämyksiä? Olisiko se niin väärin, että siinä menisi koko ammattikunnalla pasmat sekaisin. Ja miettikääpäs hetkinen digitaalisuuteen siirtymistä. Mitkä muistiorganisaatiot hyötyvät muutoksesta eniten? Keidenkä aineistot ovat helpoiten siirrettävissä digitaalisessa muodossa verkkoon? Museoiden esineetkö 3D-mallintamalla vai kirjastojen kirjat digitoimalla?

    Arkistoilla olisi nyt tuhannen taalan paikka iskeä ja muuttaa laitoksemme hallinnon palvelijoista suuren yleisön tietovarannoiksi.

  2. Kaisa Kyläkoski
    keskiviikko 7.11.2012 14:10
    Vastaus

    Ideoita arkistojen markkinoimiseksi on monia. Ei tarvitse itse keksiä, vaan voi ”varastaa” jo testattuja. Vaikka museoilta tai kansainvälisiltä arkistoilta. Verkkosivut, verkkonäyttelyt, youtube-videot, podcastit. (Viimeksi mainittuja käyttää brittien National Archive. Ne ovat yksinkertaisesti äänitettyjä esitelmiä. Niin – arkiston käyttäjille voisi järjestää esitelmiä. )

    Kotimaisista toimijoista harrastelijatutkijalle näkyvät jo positiivisesti ELKA ja Brages Pressarkivet eikä Arkistolaitoksen FB ja blogiaktiviteetitkaan ole jääneet huomaamatta. Kerrotaan toiminnasta, kerrotaan aineistosta, opastetaan sen pariin. Ei sen eksoottisempaa tarvitse olla.

  1. No trackbacks yet.

Jätä kommentti