Viranomaispuhe ja asiantuntijapuhe

Edellinen bloggaus herätti keskustelua LinkedInissä, joten jatkan vielä mieleen tulleilla ajatuksilla asiantuntijapuheesta.

Kun viranomainen kertoo, mitä se määrää ja suosittaa, siinä täytyy olla selkeä ja yksiselitteinen, mutta kun asiantuntija kertoo, miten tilannetta tulkitaan, avautuu pakostakin se näkökulma, että toisinkin voitaisiin ajatella ja tehdä. Nämä kaksi keskustelun moodia ovat helposti ristiriidassa. Miten ne voidaan yhdistää? Luulen, että ongelma on tietynlaisessa toiminnassa tavallinen. Tässä voi ajatella vaikka THL:ää ja sen koronaohjeita.

Totean kuvaannollisesti ja konkreettisesti vanhana Kansallisarkiston kasvattina, ja kaikella rakkaudella laitosta kohtaan, että sen viestintämoodi on aina ollut viranomaispuhetta. Ymmärrettävästi instituution tasolla näin.

Mutta sitten ovat ne yksittäiset ihmiset, jotka Kansallisarkistossa ja sen ulkopuolella asiantuntijoina työtään tekevät. Mistä löytyy sauma tällaiselle keskustelevammalle puheelle?

Alalla ei ole koskaan ollut keskustelukulttuuria. Kun olen viitannut Arkistoyhdistyksen edesmenneeseen julkaisusarjaan, täytyy sanoa, ettei ole syytä sitä romantisoida. Harvakseen, ei edes vuosittain, ilmestyvänä julkaisuna ”Arkisto” ei ollut keskustelukanava edes arkistojen hitaalla ikuisuusperspektiivillä.

Lisäksi sarja oli ideana minusta parempi kuin toteutuksena. Rehellisyyden nimessä on sanottava, että sen anti ei ollut ammatillisesti ja arkistoteoreettisesti (mitä sillä nyt tarkoittaakaan) yleensä suuri. Silloin elettiin kuitenkin yksinkertaisempia aikoja, joten tilanne olisi nyt kenties toinen.

Listaa julkaisusarjan sisällöstä ei muuten taida missään olla. Alla olevat kirjoitukset olen kirjannut itse muistiin. Lista ei ole täydellinen, mutta se voi kiinnostaa tai hyödyttää jotakuta, ainakin alan historian tutkijaa.

---

Bärlund, T. (1999). Arkistotoimen näkymiä vuosituhannen vaihteessa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 245–256.

Danielsson, G. (1987). Företagsarkivariens värld. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 2, 59–64.

Dölle, S. (2002). Kuva-arkistot. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 185–192.

Hakala, J. (2002). Elektronisten aineistojen säilyttämisestä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 19–38.

Hämynen, T., & Heikkinen, A. (2002). Joensuun maakunta-arkisto antoi perustan historiantutkimukselle Joensuun yliopistossa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 39–50.

Härkönen, M. (1987). Valtakunnallisen arkistoainesrekisterin tietosisällöstä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 2, 65–82.

Henriksson, B. (1983). Om arkivarieutbildning. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 81–100.

Henriksson, J. (2002). Suomen Jazz Pop Arkisto ja äänitteiden digitointi. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 175–184.

Hentilä, M. (2002). Vastakulttuuri ja arkistot. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 75–88.

Henttonen, P. (1994). Venäläiset sotilasarkistot Suomessa 1920-luvulla. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 153–178.

Henttonen, P. (1999). Atk-aineistojen arkistoinnin haasteita. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 23–64.

Henttonen, P. (2004). Arkistotiede suomalaisessa kontekstissa käsitteellisiä ja terminologisia ongelmia: Evidence, accountability, continuum ja capture. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja (pp. 85–104). Arkistoyhdistys.

Hjelt, M. (2002). Suomalaiset musiikkiarkistot Helsingin yliopiston kirjastossa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 167–174.

Ivanović, J. (2004). Archival theory and its practical impacts. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja (pp. 7–30). Arkistoyhdistys.

Järvinen, M. (1983). Arkistoista, kirjastoista ja kirjallisuuspalveluista. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 169–192.

Joki, V. (2002). Kotiseutuarkistot vuosituhannen vaihteessa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 89–114.

Jokipii, M. (1999). Jyväskylän maakunta-arkiston perustaminen. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 97–106.

Jutikkala, E. (2002). Arkistot ja menneisyys. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 7–12.

Kilkki, J. (2002). Bearmania kansallisten arkistokäytäntöjemme tieteellisenä kuorrutuksena. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 51–70.

Kilkki, J. (2004). Metatieto sähköisten asiakirjojen hallinnassa: Auto ei ole vaunu ilman hevosia. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja (pp. 105–128). Arkistoyhdistys.

Kuusanmäki, J. (2002a). Jaan Krossin historiankirjoitus. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 71–92.

Kuusanmäki, J. (2002b). Tieteen ja taiteen arkistot talteen. Tarvitaanko arkistopoliittista keskustelua? Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 25–36.

Leppänen, M. (1999). Otannan käyttö asiakirjojen seulonnassa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 65–82.

Linnolahti, J. (2002). Pienestä keskisuureksi Mitä Joensuun maakunta-arkistolle kuuluu? Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 93–110.

Lybeck, J. (1994). Atk ja arkistojen kuvailu. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 9–50.

Lybeck, J. (2002). Arkistolaitos ja uusi eurooppalainen arkistoyhteistyö. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 11–142.

Mäenpää, M. (1994). Arkistoainesten supistamiskomitea maamme seulontakäytäntöjen ja -periaatteiden luojana. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 181–197.

Mahlamäki, T. (2002). Perinnearkiston tehtävät digitoinnin aikakaudella. Säilyvyys saatavuus ja prosessointi. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 151–166.

Majamaa, R. (1987). Yksityinen kirje julkisessa arkistossa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 2, 83–98.

Majamaa, R. (2002). Juuret ja siivet. Arkistonäyttely. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 61–74.

Mäkinen, R. (1987). Arkistoista, kirjastoista ja tietopalveluista pohdinta jatkuu. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 2, 99–122.

Mäkinen, S. (2004). Arkistojen asiakirjat vai yksilöllinen tietämys. Mitä on organisaation muisti? Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja (pp. 169–194). Arkistoyhdistys.

Mikola, M. (2002). Kirjailija-arkistot Vaasan maakunta-arkistossa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 115–138.

Narva, A. (1999). Kokemuksia pohjoismaisesta virkamiesvaihdosta. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 215–226.

Niemelä, J. (1999). Tutkija arkistossa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 257–262.

Orrman, E. (1983). Det allmänna arkivschemat i Sverige och Finland. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 101–127.

Orrman, E. (1987). Provenienssiperiaate, teoriaa ja sovellutuksia. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 2, 15–36.

Orrman, E. (1994). Tankar om varaktig uppbevaring av handlingar. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 87–89.

Orrman, E. (2002). Julkisuuslain 5 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut ei-asiakirjat. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 143–160.

Paasovaara, A. (1983). Oulun maakunta-arkistoon luovutetut järjestöjen ja liikeyritysten arkistot. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 193–216.

Paloposki, T. J. (1983). Alpo Salmela arkistomiehenä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 9–21.

Pillak, P. (2002). Eesti–Soome arhiivialastest suhetest. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 161–186.

Pirinen, K. (1983). Savon vanhin verollepanomaakirja. Lähdekriittinen selvitys. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 15–38.

Pohjola, R. (1983). Akti ja dossier. Kahden keskeisen käsitteen taustasta ja käytöstä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 129–148.

Pohjola, R. (1988). Statsbidrag åt arkiv av privat karaktär under ett årtionde i Finland. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 3, 33–38.

Pohjola, R. (1999a). Arkistoneuvos Pirkko Rastas eläkkeelle. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 9–22.

Pohjola, R. (1999b). DDR:n turvallisuusviranomaisten arkistot Saksan lähimenneisyyden uudelleenarvioinnin välineenä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 227–244.

Pulkkinen, K. (1983). Yritysjohtaja arkiston käyttäjänä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 217–226.

Pulkkinen, M. (1999). Sähköisen asiakirjan semantiikka. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 83–96.

Pulkkinen, M. P. (1994). Relaatiotietokantojen arkistointi. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 51–66.

Rantala, M. (2002). Taideyliopistojen arkistonmuodostus. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 139–150.

Rastas, P. (1983). Arkistohallintoa sata vuotta sitten. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 39–56.

Rastas, P. (1994). Asiankäsittelyjärjestelmät, elektroninen arkisto ja sen hallinta. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 67–84.

Rastas, P. (1999). Valtionarkistosta Kansallisarkistoksi. 130-vuotta arkistolaitoksen historiaa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 107–124.

Rytkönen, V. (1994). Työväen Arkiston tietojärjestelmät. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 223–240.

Saarelainen, L. (1987). Tilastokeskuksen arkisto tilastotiedon käyttöönvälittäjänä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 2, 135–148.

Saarenheimo, J. (1994). Sähköinen asiakirja ja diplomatiikka. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 99–115.

Sapo, L. (1994). Kansanrunousarkiston arkistotietojärjestelmä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 241–258.

Setälä, P. (2002). Arkistot kulttuuria vai politiikkaa varten? Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 37–44.

Sjöblom, K. (1994). Anskaffning och värdering av idrottshandlingar. Vem bär ansvar. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 259–262.

Syrjö, V.-M. (1987). Arkistoteoreettista keskustelua neljän vuosikymmenen takaa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 2, 37–56.

Syrjö, V.-M. (1994). Arkistoviranomaisten vaikutus arkistonmuodostukseen. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 121–136.

Syrjö, V.-M. (1999). Arkistotoimikunta uuden arkistoajattelun airueena. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 125–133.

Tarkiainen, K. (1999). Eräs episodi kontrasigneeraamisen historiasta. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 6, 135–140.

Tarkiainen, K. (2002a). Muistia säilyttävien kulttuurilaitosten tulevaisuus. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 13–24.

Tarkiainen, K. (2002b). Pertinenssiperiaate ja sähköiset verkostot. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 187–198.

Tarkiainen, K. (2002c). Raimo Pohjola 60 vuotta. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 7–18.

Thomassen, T. (2004). Making archives accessible.: Increasing pluriformity in pursuing illusions. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja (pp. 31–68). Arkistoyhdistys.

Tikkanen, J. (2002). Näkemyksiä sähköiseen asiointiin. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8(199–214).

Tykkyläinen, L. (2002). Suomalaisen elävän kuvan museon pitkä tie. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 193–204.

Utrio, K. (2002). Tarina ja tutkimus. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 45–52.

Uuet, L. (2002). Selvitysten laatiminen Viron arkistoissa vuosina 1991-2000. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 215–226.

Vallisaari, E. (1999). Arkistodelegaatio paikallisarkistojen turvaamista koskeva kysymys 1900-luvun vaihteessa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen Julkaisuja, 6, 141–214.

Valtonen, M. R. (2002). Asiakirjahallinnon opetussuunnittelun eurooppalainen ulottuvuus. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 227–250.

Valtonen, M. R. (2004). Arkistotiede ja -tutkimus. Opettajan hajahavaintoja. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja (pp. 143–168). Arkistoyhdistys.

Vanhanen, L. (1994). Katsaus provenienssiperiaatteen soveltamiseen Suomessa virastojen organisaatiomuutosten yhteydessä. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 137–150.

Vartiainen, T. (2002). Tehtävän mukaan minäkin paperini järjestän muistikuvia ja tosiasioita arkistonmuodostussuunnitelman alkuajoilta. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 8, 251–274.

Vartiainen, T., & Sihvonen, R. (1983). Arkistokaava ja tehtäväpohjainen arkistonmuodostussuunnitelma arkistonmuodostajan ja yleisarkiston näkökulmasta. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 149–166.

Viikki, R. (1983). Maalaiskuntien arkistotoimi 1865—1945. Ennen ensimmäisen arkistolain synnyttämien yleisohjeiden aikaa. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 1, 57–78.

Viikki, R. (1994). Maakunta-arkistokysymys sodan jälkeen. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 5, 201–219.

Vuorenpää, E. (2002). Aallon viiva ja Sinuhen sivut. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja, 7, 53–60.

Wilenius, A. (2004). Tutkimuspöydällä Seilin sairaalan arkisto. Arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisuja (pp. 195–220). Arkistoyhdistys.